VUOSI PLUSSASTA

Tasan vuosi sitten tein positiivisen raskaustestin Miinasta. Oli kaikenlisäksi Tuomaksen nimipäivä. Menkat oli pari päivää myöhässä ja vatsassa oli tuntunut vihlaisuja parina päivänä. Olin juuri saanut paperit lapsettomuustutkimuksia varten ja ne odottivat pöydällä, valmiina postitusta varten. Muistan kun käytiin Citymarketissa josta napattiin testi matkaan. Kävin tekemässä testin ja jotenkin lievästi toivoin olisiko tällä kertaa ne maagiset kaksi viivaa vihdoin tulossa. En kuitenkaan uskaltanut toivoa liikoja niin monien pettymysten jälkeen. Ja sieltä ne tärähti. Sitten alkoikin jännittävä, pelottava ja ahdistava alkuraskaus. Pelotti niin paljon, että silläkin kertaa käy köpelösti. Miina oli onneksi ensihetkistä alkaen topakka tyttö kun pari päivää ennen plussaa mätkähdin mahalleni ulkona ja lääkärikäynnillä tehtiin sisätutkimuskin.

Vuosi sitten elettiin yhden lapsen arkea, kävin kokopäivä töissä ja pidin silloin tällöin palkattomia vapaita. Arki tuntui vihdoinkin ihan jeesiltä, vaikka oravanpyörä toki välillä kypsytti. Nyt vuosi sen jälkeen eletään kahden lapsen arkea ja olen äitiyslomalla. Välillä arki on raskasta, mutta tähän 4 kuukauteen on mahtunut sellaisia rakkauspakkaus hetkiä ettei tosikaan.

Miina on ottanut paikkansa perheessä ja tekonimensä Myyn veroinen;pieni ja pippurinen tyyppi <3. ”Juuri tuollainenhan Miinasta pitikin tulla” ,kuten esikoinen 4v usein sanoo.

Kuva otettu just tänään ilman muokkauksia ja sellaisena kuin elämä nyt on. Käytiin ulkona ja varmaan eka kerta ikinä kun 4v pukeminen meni alusta loppuun ilman kiukuttelua plus vauva oli sen ajan unipesässä tyytyväisenä. Huuto alkoi vasta kun kaikki ulkovaatteet oli päällä, yleensä jo ihan pukemisen alkuhetkillä. Leivottiin pipareita ja kuunneltiin joululauluja. Kävin lääkärissä ja Miina jäi kotia; olin tunnin poissa eikä bebe itkeny kertaakaan jej! Edellisen kerran kun olin tunnin poissa kotoa niin vauva huusi koko ajan. Tänään Miina on hymyillyt ja nauranut eniten tähän mennessä, ihan kuin aavistaisi, etttä tänään on spessu päivä hihi.

Aloitin kirjoittamisen kun vauva treenasi leikkimatolla. Meni hällä hermo, kävi isänsä sylissä ja otin omaan sylkkyyn. Miina söi ja nyt nukkuu tissillä, samalla kirjoitan toisella kädellä. Miinan bodyssa lukee i’m your tiny miracle ja sitä hän on <3. Joka heräsi unilta, joten heippa meiltä molemmilta <3

Lue myös: Kun raskaustesti näytti plussaa, Alkuraskauden liikunta ja yleisvointi , Huono uutinen neuvolassa

 

 

Tiina / Fit Fat Mama

2 vastausta artikkeliin “VUOSI PLUSSASTA”

  1. Meillä on aika samanlainen tarina kuin teillä, toista lasta yritettiin aika pitkään. Pettymyksiä mahtui siihen aikaan paljon (kerran kuussa, you know..) ja lasten välissä ollut keskenmeno oli minulle henkisesti äärimmäisen raskas ja fyysinen palautuminen siitä kesti myös varsin pitkään. Lapsettomuustutkimusten paperit oli meilläkin jo tilattuna ja niiden myötä oli tavallaan lopetettu se yrittämällä yrittäminen. Sitten, yhtäkkiä ja odottamatta tulikin plussa. Sitä päivää en unohda ikinä, itkin enemmän kuin lapsen lopulta syntyessä! Se helpotus ja äärimmäinen onnellisuus, oikeasti ehkä elämäni onnellisin päivä. Nyt meillä on ihanat kaksi lasta, poika ja tyttö <3

    • Joo tiedän tunteen ton kerran kuussa, kyllä ärräpäät aina lensi kun pettyä joutui kuukausi toisensa jälkeen…huh onneksi se yritysaika on ohi! Voi ei tosi ikävä kuulla, että siekin olet joutunut kärsimään myös keskenmenosta :(. Se jättää helposti ikuiset jäljet osittain…ihanaa, että teilläkin kuoppaisesta tiestä huolimatta tuli 2 lasta <3. Kiitos kun kerroit 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 12
Tykkää jutusta