Vaimoni Tiina.

Meillä oli tiistaina 2-vuotis hääpäivä. Sain mieheltä lahjaksi Polarin aktiivisuusrannekkeen, mutta sen lisäksi hän yllätti minut itsetehdyllä mansikkapiirakalla, ruusulla ja mitä parasta; kirjoituksella minusta.Tekstin, jossa Tuomas kertoo minusta ja myös yhden syyn, miksi meidän arki ei ole tämän parin vuoden aikana ollut mitään jatkuvaa ruusuilla tanssimista…

Taulub

Millainen vaimo Tiina on?

Lyhyesti sen voisi tiivistää lauseeseen: Tiina on tulta ja tappuraa ja hempeää hölmöläistä samassa paketissa.

Koska kyse on juuri tästä Tiinasta, ei se yhteen lauseeseen tiivistäminen oikein riitä, tai tee oikeutta.

Meillä rakastetaan välillä aika siirappisesti (eräs on sanonut ettei ole normaalia aikuisen käytöstä meidän touhu :D) ja kun meillä riidellään, siinä saavat naapurit käyttää korvatulppia ja ovenkarmit pelätä henkensä puolesta.

Olemme olleet naimisissa nyt kaksi vuotta, ja siihen on mahtunut aivan liikaa ikäviä asioita. Minun masennukseni teki Tiinan elämästä välillä silkkaa helvettiä, ja olin silloin sellainen kusipää, että hävettää niin perkeleesti näin jälkeenpäin. Takaisin en tuota aikaa kuitenkaan saa, ja olen äärettömän kiitollinen siitä, että Tiina jaksoi pysyä lujana, ja on edelleen vierelläni.

Masennus meni onneksi ohi, ja valoa näkyikin jo tunnelin päässä. Se valo tosin oli vain  vastaan tuleva juna, joka keskenmenon muodossa jyräsi kohti.

Viimeistään se kokemus avasi taas silmäni ja muistutti siitä, kuinka upea nainen (ja poika!) minulla onkaan.

Olimme molemmat rikki, mutta Tiina oli kuitenkin se vahvempi tälläkin kertaa. Kun minä en saanut suutani surulta auki, Tiina oli huolissaan oman vointinsa sijaan minusta!

Se jos jokin on sitä rakkautta.

Vaikka tämäkin piti muistuttaa ikävimmällä mahdollisella tavalla, oli siinä jotain hyvääkin. Otin opikseni, ja pyrin omalta osaltani siihen, että jatkossa Tiina saa sen mitä ansaitsee.

Ehkäpä ovenkarmitkin saavat olla nyt vähän aikaa rauhassa ja kiinni seinissä.

Olivatpa ihmiset mitä mieltä tahansa, bloginsa takana Tiina on aidoin ja hienoin ihminen jonka olen ikinä tavannut.

_MS_6468bc

Valoa päin. Kaikki kuvat Markus Sotikov/Kuvavelhot
Valoa päin. Kaikki kuvat Markus Sotikov/Kuvavelhot

Pääsi itku kun luin tämän.Masennus on mieheni henkilökohtainen asia, josta en edes miettinyt kertovani täällä. Olikin ylläri, kun hän mainitsi asiasta kirjeessään, ja antoi luvan julkaista sen. Näin pähkinänkuoressa; arki oli välillä yhtä helvettiä. Kun hänellä alkoi vointi parantua, itse romahdin. Joskus lukija kommentoi kiukkupostaukseeni että ”hyvä jos sulla ei ole isompia ongelmia”, niin hän oli aika väärässä. Kaikista ongelmista ei vaan voi heti kertoa haavojen ollessa vielä auki.

 

SEURAA MAMAA FACEBOOKISSA / INSTAGRAMISSA / BLOGLOVINISSA

Tiina / Fit Fat Mama

Bilehile lapsivihaaja muutti elämänsä ja on nykyisin pienen pojan Äiti, isomman pojan Vaimo. Harrastaa kuntosalia ja kärsii kroonisesta herkkuholismista.

30 vastausta artikkeliin “Vaimoni Tiina.”

  1. <3 Ei vaan voinu poistua kommentoimatta. Hyvin usein ihmisistä oletetaan jotain sen perusteella miltä ulospäin näyttää ja luullaan että itse ollaan ainoita, joilla on ongelmia. Meillä kanssa eletään varmaan ulospäin ns. helppoa elämää vaikka taustalla on sellasia murheita ja kokemuksia mitä moni ei todellakaan osaa arvatakaan. Teille kaikkea hyvää, ootte ihanan oloinen pari!

    • Kiva kun tulit kommentoimaan <3. Tuo on varsinaisen totta. Senkin takia olen halunnut kertoa myös täällä blogin puolella aika avoimesti niitä ikäviä juttuja, kun ulospäin olen aina ollut kaikille se aina iloinen&tomera Tiina. Haluan näyttää, että ihmisiä ne pirteetkin on. Sisällä voi kuohua vaikka ulos ei kaikkea näytä.

      Toivottovasti teillä asiat alkaa mennä paremmin, kaikkea hyvää teillekin <3

  2. Huh, tässä tulee jo lukijallekin tippa linssiin! Kauniita sanoja mieheltä. Toivon teille paljon auringonpaistetta ja onnellisia hetkiä yhdessä <3

  3. <33 Voi miten kaunis kirje! Toivottavasti valoa näkyy tunnelin päässä edelleen ja tällä kertaa se ei ole vaan ohi menevä juna! <3

    • Kiitos Nimppe <3. Tuomas osaa olla kyllä lujaa hemmetin ihana, että joskus myös kamala :D. Voimakkaat tunteet aina parempi kuin haaleet (:

  4. Lukiessani tätä mulla meni iho kanan lihalle ja nousi kyyneleet silmiin. Vaatii rohkeutta ja luonteen lujuutta teiltä molemmilta tuoda näin henkilökohtaisia asioita julki. Respect.

    Ihana kun olette pysyneet toistenne tukena. Joskus se menee juuri niin, että pohjaan vajotaan vuorotellen. Siinä on se hyvä puoli, että silloin on toinen reunalla joka pitää kiinni ja vetää ylös. Jos molemmat vajoavat pohjaan yhtä aikaa, on elämä todellista hapen haukkomista silloin kuin pää käy pinnalla.

    Jaksamisia teidän perheelle. Koitetaan jaksaa uskoa siihen, että todellista valoa tunnelin päässä on.

    • Kiitos paljon Maija sanoistasi <3. Minullekin tuli yllätyksenä, että mies halusi/uskalsi sanoa tästä ääneen. Mutta ehkä se on tietyllä tapaa matka kohti tervehtymistäkin entistä enemmän.
      Itse koin helpotusta, edes pienen kivennökäreen tippumista rinnalta kun on voinut näistä asioista kertoa ääneen. Ehkä se selittää tiettyä käyttäytymistä myös muille, eikä minun tarvitse selitellä enää.

      Valoa odotellessa <3

  5. Voi miten kauniisti kirjoitettu 🙂 Onneksi rakkaus kestää vastoinkäymisistä huolimatta, paljonhan se on tahdosta kiinni. Eikös se sanonta mene, että liitto kestää kun molemmat ei osu samaan aikaan ”en tahdo” tilaan.

    • Töitä ja tahdonvoimaa se on kyllä vaatinut niin pirusti. Hankala ja veemäinen sairaus joka on kummallekin ollut isoin koitinkivi meidän yhteiselon aikana, mutta vaikeuksien kautta voittoon niinhän se sanontakin on :). Kiitos Johanna (:

  6. Ihanasti kirjoitettu tuo kirje 🙂
    Olette todella rohkeita kun uskallatte tuoda esiin nuo vaikeutenne. Rakkaus kestää kyllä paljon, aito ja oikea rakkaus 🙂
    Onnellisia ja aurinkoisia päiviä teille, vaikutatte ihanalta parilta 🙂

    • Tuomas kirjoitti kyllä miunkin mielestä ihanasti <3. Avoimuus on rohkeutta ja toivon, että muutkin ihmiset rohkenisivat hakemaan apua ja saamaan vertaistukea.Ymmärtämään :en olekaan yksin asian kanssa.

      Kiitos Ripsu <3

  7. Voihan koko kehon läpi menevät kylmänväreet ja kyynelvirta.

    Ootte niin ihania! <3
    Jaksamista, ja suurin on rakkaus
    <3 <3

  8. Heippa Tiina 🙂 Ihmisistä ei todellakaan aina näy päällepäin minkälaisia asioita ihminen pitää sisällään ja on kokenut. Blogit (veikkaan että valtaosa) antaa liian/turhan lässyn lässyn/siirappisen/onnelisen kuvan itsestään ja elämästään ja sit me täällä surraan miten oma elämämme on ihan hanurista… 10+ sulle ja miehellesi rohkeudesta ja avoimuudesta! Aitoa ja rehellistä, lukijatkin huomaa, että bloggaajatkin on ”ihmisiä” eikä vaan kuvia ja tekstiä. Kaikkea hyvää 🙂

    • Näinhän se on,että moni blogi kertoo hyvin pintapuolisesti asioistaan ja se on heille ihan oikeutettua, itselle tulee vaan jotenki paljon parempi olo kun saa sanottua ”ääneen” näitä asioita :).

      Kiitos Johanna <3

  9. Tää herkkis purskahti täällä itkuun! ♥ Olette suloinen pari! Ja todellakin rohkea sellainen, kun julkaisette täällä näinkin henk.kohtaisia asioita! Paljon rakkautta ja onnea tulevaisuuteen teille! ♥

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta