VAIMO -Isimies kertoo minusta

Pyysin Tuomasta voisiko hän pitkästä aikaa kirjoittaa blogiini jonkun postauksen. Hän aukaisi sanaisen arkkunsa miusta, Vaimostaan. Edellisen kerran hän kirjoitti joulukuussa ja siinä kertoi ajatuksiaan raskausajasta, synnytyksestä ja vauva-arjen alkutaipaleesta. Tekstin voit lukea TÄÄLTÄ.

Hehe, muutama naurunpyrskähdys pääsi lukemisen aikana ja vähän nolottaakin, mutta tässäpä:

Uusivuosi 2010, iltana jolloin tavattiin ekan kerran
Uusivuosi 2010, iltana jolloin tavattiin ekan kerran
yksi suomi24:sen kuvista
yksi suomi24:sen kuvista

Tuore vaimoni se vasta onkin tapaus. Semmoinen, joka ansaitsee oman tarinansa.

Tapasimme suomi24:n deittipalvelussa loppuvuonna 2010. Siellä oli säpäkän näköisestä neitokaisesta kuva, joka jo pitemmän aikaa oli pistänyt silmään, mutta enpä uskaltanut asialle mitään tehdä. Tuhkamuna mikä tuhkamuna.

Sittenpä eräänä päivänä olinkin laskea alleni, kun huomasin, että hän oli laittanu flirttiä, herramunjee! Taisi lirahtaa ainakin tippa pöksyyn ilosta.

Siitäpä sitten kirjoittelun jälkeen päätimme tavata livenä. Ilmassa tihkui romantiikkaa ja kipinöitä lenteli. Olihan sentään uudenvuoden yön viimeiset pikkutunnit päällä. Kummatkin tietenkin hirveässä kännissä. Raketit vielä paukkuivat, kun tuleva rouvani jo haukkui minut ensimmäisen kerran.
Olimme siis puhelimessa etsimässä toisiamme, kun kävelin ohi. Tätä ei ympäripieruinen tyttönen tajunnut, vaan örisi puhelimeen, että joku pässinperse käveli tästä ohi.

No, ensivaikutelma on aina tärkein.

Siitä sitten lähdimme romanttiselle illalliselle läheiseen pikaruokapaikkaan, rouva oli siellä töissä. Itse en syönyt, himokarppaaja kun olin vielä silloin. Emäntä ojensi majoneesissa uivilla käsillään suolakurkkuja suuhun.

Loppuillasta ei hirveästi muistikuvia, jotain henkeviä taatusti puhuttiin. Elämäni pahimpia krapuloita siitä seurasi. Hyvä alku vuodelle.

Uusivuosi 2011
Uusivuosi 2011

Siitä se alkoi meidän taipaleemme. Herkkää.

Me ollaan edetty aikamoisella vauhdilla, kihlat vuoden sisään, kolmen vuoden sisään lapsi ja ennen neljättä täyttä vuotta olemme nyt naimisissa.
Ei se paha asia ole, kummallakin on juuri samat päämäärät elämässä olemme kumpikin vielä hulluina toisiimme, huonoistakin hetkistä huolimatta.
Kummatkin olemme järjettömän jääräpäisiä ihmisiä lyhyellä tulilangalla. Se aiheuttaa mahtavia räjähdyksiä, jotka onneksi laantuvat myös nopeasti. Tuo aiempi unettomuusongelma toi sitten lisää maustetta. Koskaan ei olla silti riidoissa nukkumaan menty. Asiaa auttaa kummasti yhtä härski huumorintaju.

Millainen se rouva sitten on ihmisenä?

Jos häneltä itseltään mielipidettä kysytään, niin jotain sokerista ja niin herttaista notta vittu.
Onneksi sitä ei kysytä.

Heti ensimmäinen luonteenpirre on pippurisuus ja järjetön itsepäisyys. Jos kiven ympäri rakennettaisiin molemmin puolin 4 kaistainen moottoritie, olisi tuon silti väen vänkäen mentävä sen läpi. Jos hän jossain asiassa päättää olla oikeassa, sitä väännetään niin pitkään, että näin on. Voi luoja jos tuolla riittäisi pää lukea juristiksi. Jokusen harvan kerran se on joutunut myöntämään olevansa väärässä, mutta silloinkin siitä asiasta on väitelty kunnon tovi, ja toisessa erässä on pitänyt esittää pitävät todisteet, että hän on väärässä. Tuskin silti on mielessään myöntänyt mitään.

Toiseksi mieleentuleva asia on sokerinhimo. Tuo vetää suklaata ja karkkia päivässä sen mitä keskiverto Fazerin tehdas tuottaa kuukaudessa. Siinä ei ole mitään järkeä, miten paljon tuo pystyy pieneen napaansa sitä ahtamaan. Kilo karkkia ja 2 levyä suklaata on vielä ihan normipäivä.

IMG_4015
joulukuu 2012

Kolmas, ja ehkä tärkein on puheliaisuus. Voi luoja miten sen suu jaksaa pauhata. Puhetta tulee sitä tahtia, ettei itsekään pysy enää mukana, vaan puhuu ja puhuu ja puhuu. Jossain vaiheessa kun saa karjaistua väliin, että mitä vittua selität, ei hän tiedä enää itsekkään. Ajatus on karannut käsistä ja lähtenyt maanpakoon jo aikoja sitten.

Usein hereillä vietetty aikakaan ei riitä. Se perkele jatkaa vielä unissaankin! Vähän väliä saa herätä siihen, että emäntä selittää ja naureskelee vieressä jotain silmät kiinni. Joskus vielä puuhasteleekin. Jos kysyy, oletko hereillä, niin tottakai on! Ei auta muu kuin käskeä vaikenemaan ja nukkumaan. Aina sama hiljainen ”okei” ja taas tuhistaan tyytyväisenä.

Kun tapasimme, oli hän täysin räävitön bilehile, jolle kaikki kaikessa oli biletys ja kaljan kittaus.
Ja koskaan ei tietenkään oltu edes humalassa. Ei tietenkään.
Pientä kesytystä se ehkä vaati, mutta nyt rouva on kiltti ja pirun kärsivällinen äiti, ja vaimo. Päivisin hän hoitaa meidän tuliluontoista poikaamme, ja iltaisin vielä kestää töistä kotiin tullutta, lähes satakiloista kiukkuajaa.

IMG_7850

En edes itse tiedä miten kestämme toisiamme, mutta niin vain teemme. Ehkä se räväkkyys ja erilaisuus on se joka viehättää. Eikä ulkonäössäkään valittamista ole. MMmmm sitä peppua 😀

Päivääkään en vaihtaisi nelivuotiselta taipaleeltamme pois, vaikka paskojakin päiviä on riittänyt. Kaikki eivät sitä ymmärrä, mutta vaimoni on upein ihminen, jonka olen koskaan tuntenut.

SEURAA MAMAA Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa
Tiina / Fit Fat Mama

40 vastausta artikkeliin “VAIMO -Isimies kertoo minusta”

  1. HAHAHAH 😀 Sun miehestä pitäs tulla bloggaaja! Niin ihanasti kirjotettu ja täydestä sydämestä! <3 Ehkä saatoin muutaman kerran itsekin revetä tätä lueskellessa 😀

    • Hehe ,Tuomas osaa kyllä kirjottaa hauskasti :D.
      Hänellä itseasissa on blogi, mutta ei halua mainostaa sitä vielä. Ilmoittelen täällä sitten jos/kun hän haluaa siitä julkisen :).

  2. Ehkä paras postaus ikinä 😀 Tiina tää siun blogi on niin huikee, et ei mitään järkee! Näitä vieraskyniä lisää, kun tuntuu toisellakin osapuolella olevan kynä hyvin teroitettu! 🙂

    • Hehe :D. Oi kiitos ihana Anna <3! Ootko kysyny oisko siun miehekkees halukas kirjottamaan blogiis jotain :)?

    • Joskus ollaan vitsailtu aiheesta, mutta ehkäpä nyt siun innoittamana kysäsen uudestaan kunhan kotiutuu työmatkalta viikonvaihteessa 😉 Voin sanoa, että LUKIJA pyysi, ei oo miun oma idea ;D

    • Joo kysy ihmeessä ja voit sanoo vastaväitteen alla, että ”no kun toistenkin bloggareiden ukot on kirjottanu nii pittää siunkii” 😀

  3. Ihana kirjoitus 🙂 Ei sellasta lässynläätä vaan just tällasta teidän tyyppistä suoraa puhetta, mutta silti välittyy rakkaus ja intohimo toista kohtaan! Meissä onkin näköjään enemmänkin yhteistä hääpäivän lisäksi, nimittäin mekin tavattiin netissä City.fi, mutta pari vuotta myöhemmin eli meidän taival on ollut vielä lyhyempi kun teidän. ;D

    • Niimpä :)! Tuomas ei halua julkisesti liikaa lässyillä, silleen sopivasti äijämäisellä tavalla 😀 <3.

      Aijaa, siistii! No mut mitä turhia odottamaan jos tietää toisen olevan The ukkeli :)!

  4. Ihana teksti! Yritin hillitä repeemistä, mutta toi puheliaisuuskohta oli jo mahdoton pidätellä 😀 vaikutatte niin coolilta parilta!

  5. Haha, tää oli aivan mahtava! Ihanaa kun jotkut kirjottaa oikeasti näinkin, eikä aina sellasta siirappista lässynläätä. Olette kyllä mahtava pari. 😀

    • Tuomas tykkää kirjottaa tolleen rempseellä huumorimenolla, tykkään iteki kovasti hänen tyylistään kirjotella :).
      Kiitti <3!

    • Hih, nii tykkäsin itekin vaikka muutama kohta vähä nolotti :D.
      Kokeile suostutella ;)!
      Kiitti :)!

    • Joo Tuomaksen kirjotustyyli on vieläki rempseempi ja härskimpi ku miun 😀
      Kiva kun tykkäsit :)!

  6. Hauska ja just hyvän erilailla / räväkästi kirjoitettu! 😀 Tällaista kun lukee, tekis mieli pyytää omaakin miestä kertomaan / kirjoittamaan vastaavanlaisen jutun!

    • Itekin repeilin muutamaan otteeseen :D.
      Kysy ihmeessä! Onks siullaki blogi? En oo tainnu aikasemmin tajunnu kysyy 🙂

    • Ei oo – joutuu mies kirjottaa ihan privaattiversion 😀 😀

    • Sano ukolles, että kirjoittaa romanttisesti perinteiseen kirjeen ;)!
      Hih, me ollaan nimittäin lässyilty joskus niin, että ollaan kirjoitettu toisillemme ihan oikeat kirjeet :).

    • Hehe kiitti :D! Joo kyllä huumori vie pitkälle, kummallakin meillä on yhtä huono huumorintaju ja arjessa tekee tosi hyvää kun ei ota kaikkee niin vakavasti 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta