TUPAKKA

Maistoin tupakkaa ensimmäisen kerran ala-asteella 6-luokalla. Menin ”kovisten” kanssa koulun lähellä olevan kukkulan taakse. Katsoin kun muut polttivat ja halusin itsekin kokeilla. Näyttää, että miekin uskallan. Imaisut savusta ja ysk ysk. Hihitytti hirmuisesti. ”Jee vähänkö olin kova mimmi”. Suihkuttelin hajuvettä, söin hammastahnaa ja tein muita kikkakolmosia ennen kotiin menoa. Näin jälkikäteen ajateltuna ihan helvetin typerää! Kutosluokkalainen on ihan lapsi. Siinä sen näkee miten helposti lapset on virran vietävissä.

IMG_7251

Ensimmäisen kokeilun jälkeen meni aikaa ennen kuin aloitin ”oikeasti” polttamaan. Silloin tällöin maistelin, mutta en saanut onneksi siitä vielä tapaa itselleni. Maistelu muuttui polttamiseksi 7-luokan kesälomalla.

8-luokalla juoksimme välitunneilla opettajia piiloon eri tupakkapaikoille. Karkasimme kylälle ja jos jäimme opettajalle kiinni, valehtelimme että kävimme kaupassa. Koulun alueelta ei siis saanut poistua ilman lupalappua. Joskus huijasimme opettajilta lupalappuja ”käyn ostamassa kaupasta eväitä kun menen suoraan tallille koulusta.”.

Jäin ensimmäisen kerran kiinni tupakasta 8-luokalla. Opettaja yllätti minut ja pari muuta kaveriani. Voi että minua pelotti! Pelotti, jännitti ja oksetti viedä lappu kotiin. Valehtelin suu vaahdoten, miten en ollut oikeasti polttanut vaan se oli väärinkäsitys. Selitys meni ilmeisesti läpi. Tosin nykyisin Iskä jo tietää, että huijasin.

Tuli ammattikoulu jossa poltin edelleen. Poltin kahvin jälkeen, matkalla linja-autopysäkille, heti linja-autosta noustuani, koulun välitunneilla etc. Minua sanottiinkin joskus Tupakka-Tiinaksi. Täytin 18 ja rimpsalla sitä tupakkaa vasta menikin. Olin muutaman kerran tupakkalakossa,mutta ne eivät kestäneet kuukautta pidempään. Aloitin työelämän ja jossain vaiheessa liikuntaharrastuksen, poltin silti. Muistan kun olin Lady Linellä. Kävin jumpan jälkeen heti tupakalla, tulin takaisin Ladylle ja menin toiseen jumppaan. Ihan järkkyä, hyi!

IMG_7255

Kun liikunta alkoi maistua enemmänkin, mietin että nyt tähän on oltava stoppi. Juoksumatolla tuntui ettei henki kulje niin hyvin, rahaa paloi savuna ilmaan ja kaikenlisäksi meillä on suvussa syöpää. Valmistauduin henkisesti siihen, että uudenvuoden aattona poltan viimeisen tupakkani ja siitä eteenpäin saan polttaa ainoastaan rimpsalla. Tapasin tuona uutenavuotena Tuomaksen joka onneksi inhoaa tupakkaa yli kaiken, joten sain helpommin tsempattua itseäni.

Ensimmäiset päivät oli outoja. Mietin aamuisin, että mitäs tässä nyt tekisi, kun olin niin tottunut rutiiniin käydä aamupalan jälkeen tupakalla. Imeskelin inhalaattoria ja pureskelin nikotiinipastilleja. Kahvia en uskaltanut juoda yli kuukauteen ettei tupakanhimo iskisi.

IMG_7253

Päätöksestä on kohta kulunut 4-vuotta. Kerkesin polttaa n. 7-vuotta. Entinen Tupakka-Tiina ei ole tuon illan jälkeen polttanut muuten kuin viihteellä ollessaan. Miksi poltat vieläkin viihteellä ollessa? Se vaan jotenkin kuuluu siihen. Ja jos poltan ehkä 4 kertaa vuodessa, niin se ei ole kovin paha synti. Vieläkin, näin monen vuoden jälkeen tulee hetkiä jolloin mietin, että nyt jos polttaisin, maistuisi tupakka. Ikinä,ikinä en kuitenkaan halua enää aloittaa normi polttamista. Se olisi hemmetin typerää.

Isoin asia polttamisessa oli nimenomaan se tapa. Kahvin jälkeen tupakka, kaupungilla kävellessä tupakka. Hemmetin monessa tilanteessa tupakka. Kärsin kyllä myös vieroitusoireita, tärisin, olin hermostunut ja kiukkuinen, mutta tapariippuvuus oli se suurin.

IMG_7253

Pienenä mietin, että on jotenkin coolin näköistä imeä röökiä, mutta nykyisin se on lähinnä säälittävää. Tiedän mitä paskaa keuhkoihin imeytyy koko ajan. Ja se haju! Hyi hitto. Silloin kun itse poltin, ei sitä oikeasti tajunnut miten pahalta se haisee. Nykyisin melkein lentää purjo kun jotkut löyhkää niin pahasti tupakalle. Keuhkon paskasta puheenollen, voin nimittäin kertoa, että kun lopetin polttamisen, klimpin sellaisia ruskeita mällejä kun terva irtosi keuhkoista. Yammy. En todellakaan enää halua sitä paskaa keuhkoihini. Katson kauhulla vanhoja ryppyisiä mummeleita jotka vetää vieläkin suu lommolla tupakkaa. Saati sitten niitä jotka polttavat raskaana. Hyi.

Minua suoraansanottuna vituttaa sellaiset ihmiset, jotka sanoo ”En pysty lopettamaan”! Ihan paska puhetta! Todellakin tupakoinnin pystyy lopettamaan! Vaikeaa -joo todellakin voi olla, mutta ei mahdotonta. Ihmiset polttaa jos polttaa, mutta itse en enää ikinä halua aloittaa päivittäistä tupakointia! Tupakasta voisin kirjoittaa vaikka kirjan pituisen stoorin, mutta halusin tällä kertaa vaan kertoa oman ”tupakka tarinani”.

Mitä mieltä olet tupakan polttamisesta? Poltatko itse/oletko joskus polttanut? Miten lopetit polttamisen?

 

Tiina / Fit Fat Mama

Yksi vastaus artikkeliin “TUPAKKA”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta