Puolivuotias minimies

Luvassa iso annos kirjoitusta meidän perheen pienimmästä  miehestä.

Tuntuu niin oudolta, että siitä on jo puolivuotta kun pieni mies tuli taloon. Aika on menny niin nopeasti ettei järkeä. Sillon kun oli paksuna, tuntui ettei aika kulu yhtään ja heti kun muksu oli pullahtanu ulos, ajan kululla on ollut ihan eri merkitys. Raskaana mietti minkä kokoinen toukka vatsassa kasvaa ja nyt sen näkee oikeasti omin silmin miten meidän mini kasvaa ja muuttuu jatkuvasti.

IMG_8331
 
 
Tässä ensin uusimmat neuvola jutut:
 
 
 
  6,480g (6,265g)
  62,2cm (61cm). 
 
”Soma, tarkkaavainen pieni mies. Suojaheijasteet +/+. Pienikokoisena kasvaa.-350-kanavalla.

Eetu oppi tänään ryömimään!!! Pitkään on ollu silleen, että mahallaan ollessa peppu sojottaa pystyssä ja mini on heilunu kuin hylje, mutta tänään tajusi ottaa ylävartalon hommaan mukaan. Mie jäin aamulla makailemaan sänkyyn ja Tuomas huuti alakerrasta : Eetu ryömii! Pomppasin sängystä ja pingoin heti alakertaan kattomaan. Vähänkö ärsytti, että en ollu näkemässä ensimmäistä möyrintää. No, mutta ihan reilua että Tuomaskin näkee edes jonkun kehitysvaiheen ensimmäisenä. Vauhti ei ole vielä kova ja huuto tulee välillä, mutta eteenpäin menee kuitenkin. Hui, miun pieni.

Kääntyminen selältä mahalleen onnistuu vähän liiankin hyvin ja se on vaatteita pukiessa suht ärsyttävääkin kun koko ajan poitsu yrittää karata :D. Pinnasängyssäkin on tosi kiva pyöriä ja samalla heittää päädyssä olevat pehmolelut ympäri ämpäri.

 Eetu nukkuu yöt vieläkin ”molempi parempi” systeemillä, eli pinnasängyssä ja miun vieressä. Nukutus onnistuu nykyisin tosi helposti (koputtaa puuta) : syöttö, sänkyyn ja tutti suuhun. Nykyisin mini on alkanu välillä tekemään sellasta, että herää välillä tunninkin välein ja huutaa kunnon raivoitkua. Tutti suuhun, silittelyä ja uni tulee uudestaan. Johtuisikohan heräily siitä, että säikähtää kun herää ja huomaa olevansa yksin? Mutta tosin vieressäkin nukkuessa joskus herää tunnin välein. Tätä ei ole onneksi joka yö ja toivon, että jääpi kokonaan pois. Yöllä syödään ainakin 2 kertaa.

 Päiväunia on yleensä 2-3 . Aamupäivästä yhdet ja päivällä toiset. Joskus simahtaa myös illasta. Ensimmäiset unet on pisimmät ja on joskus porskuttanut 3-tuntia unta. Nykyisin unet on lyhempiä ja joskus tulee taistelua unille laitosta, mutta yleensä ainakin aamupäivä päikkärit menee ihan jees. En voi vieläkään käsittää miksi vauva saa väsyneenä ihan järjettömän raivokohtauksen, mutta ei meinaa silti nukahtaa? Outoja otuksia nuo vauvat.

Kiinteitä poitsu syö 3 kertaa päivässä. Aamupäikkäreitten jälkeen, n. 3 tunnin päästä edellisestä ja iltapuuron n. 19 aikaan. Juomana ruokailujen jälkeen vettä nokkamukista ja buubsimaitokin on vielä mukana. Syöminen on yleensä kivaa puuhaa, mutta välillä mini ottaa pelleilyvaihteen päälle ja päristelee hulluna.Sitten soseet on milloin missäkin, kaikkialla muualla paitsi suussa.

Lempparijuttuja on Äitin ja Iskän tyhmät ilmeet ja lässytykset, hyppykiikku, seisottaminen, pomputtaminen ja Saajo-koirakin on alkanut kiinnostaa kovasti.

Inhokkeja on nenän putsaus, pipon laittaminen ja jos tutti tippuu kiukkuisena suusta.
Raukkaparka röhkii nenä tukossa kuin pikkupossu ja luulee meidän kiduttavan tahallaan nenäimurilla. Tutti tuo turvaa ja jos se tippuu suusta kiukun ollessa päällä, silloin on helvetti irti.

Eetu vierasti vähän aikaa aika pahasti, mutta näyttää nyt laantuneen hieman. Välillä oli niin, että jos joku muu edes katsoi pieneen mieheen päin,  tuli itku ja raivari. Silloin hyssyttelyyn ei kelvannut kukaan muu kuin Äiti tai Iskä. Väsyneenä vierastaminen oli kaikista pahimmillaan. Jos maha oli täynnä ja unet otettu niin selvittiin vähemmällä huudolla. Onneksi se näyttää olevan taaksejäänyttä, eilen Anoppilassa ei ainakaan huutanut yhtään, vaikka aikaisemmin teki pari kertaa Anopille kunnon huutokohtaukset.

Hän on pieni ja kovaääninen, temperamenttinen ja suuttuu joskus nopeasti. Ensin saattaa olla ihan happy happy joy joy ja seuraavassa sekunnissa räjähtää. Silloin kun Eetu huutaa, se ei ole mitään pientä yhkytystä, vaan kunnon huutoa. Silloin kun Eetu nauraa ja hymyilee, tuntuu kuin kaikki maailman murheet olisi pois pyyhittyjä.

Miun pieni vauvva <3.

Hih, olipas outoa kirjoittaa näin paljon vauvalässytystä. Näitä on kiva tulla lukemaan sitten jälkeen päin kun Eetu on vieläkin isompi muksu.

-Tiina

Tiina / Fit Fat Mama

22 vastausta artikkeliin “Puolivuotias minimies”

  1. Kuulostaa ihanalta! Meillä poitsu vielä 2kk ja pisimmän unet tuntuu olevan 1h…Tississä roikutaan koko ajan kiinni, mikä välillä turhauttaa. No eikköhän se tästä, kun tuo pikkuinen tusta vähän kasvaa. Salista 4 x viikossa saan niin paljon energiaa, että sillä tämä mamma jaksaa pysyä virkeänä 🙂

    Mukavaa viikon alkua sinne!

    -Piritta

    • Sali kyllä piristää niin paljon normi-arkee, kiva et pääset käymään :).
      Joo Eetuki roikku pienempänä tissillä pitkiä pätkiä, nykysin huitasee maidot kitusiin paljonpaljon nopeemmin. Roikkuminen helpottaa kyllä teilläki varmasti :).

      Kiitos ja sinneki hyvää viikon jatkoo <3!

  2. Voiieiii. Kohta meidänkin lillukka on tuon puol vuotta! Kamalaaa! 😀 Meillä ei vielä ryömitä minnekään (onneksi), vaikka tää on toisaalta niiin ärsyttävä vaihe, kun haluis olla koko ajan menossa jonnekin, mutta ite ei pääse. Neiti onkin sitten vaan tyytyväinen jos kuljettelen sitä ympäriinsä päivät 😀

  3. Pakko kirjoittaa uudelleen, kun kone sammahti yhtäkkiä enkä tiiä tuliko kommentti perille..

    Aivan ihana pieni mies<3 Niin ne lapset vaan kasvaa nopeasti! Aika saisi mennä vähän hitaammin eteenpäin…

  4. Oi vitsi miten hieno toi kuva missä poitsu on jonkun sylissä 🙂 kaikki noi kuvat on ihania mutta toi on jotenki tyylikäs 🙂

  5. Kiva postaus, ja hurmaava minimies! 🙂 Teijän päivärytmi ja muut tohinat kuulostaa niiiiin samanlaisilta ku meillä 😀 Mun tää nuorimmainen tyttö on nyt 5,5kk elikkä suht samoissa mennään. Meillä tosin ei vielä ryömitä – peppu nousee ja nenä menee kohti lattiaa, mut siitä ähinästä seuraa vielä lähinnä vaan kiukkua 😉

    • Kiitos :). Meillä onki sitten melkei samanikäset minit :).
      Eetuki ku liikku sen pienen matkan eteenpäin, niin oli kyllä aikamoista ähinää :D. Mut siitä se pikkuhiljaa treenautuu:)

  6. Teillä on aina niin ihania kuvia! Tekisitkös postauksen joskus kuvaamisesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta