Päiväkoti kuulumisia

Päiväkodin aloittaminen meidän 1v4kk pojan kanssa mietitytti meitä (varsinkin tätä stressihörhö mammaa) todella paljon etukäteen ja halusin tässä postauksessa hieman purkaa tuntemuksia matkan varrelta.

Pari ensimmäistä kertaa olimme päivähoidossa yhdessä ja varsinainen ensimmäinen hoitopäivä oli 8.1. Olin silloin vielä kotona, työthän alkoi vasta 19.1. Päätimme yhdessä, että haluamme mieluummin antaa pojalle lempeän laskun uuteen arkeen kuin heittää hänet kylmiltä koko päiväksi vieraitten hoidettavaksi.

IMG_2438

 

Ensimmäiset hoitopäivät meni kuin unelma!  Olin todella yllättynyt. Eetu juoksi heti leikkimään uusilla leluilla, unet maittoi ja ruoka upposi. Ainoastaan ulkona tuli itku. Kun hain poitsua pois, hän antoi vaan lelun käteen ”tättä” ja jatkoi leikkejään. Siinä vaiheessa miulla jäi kirjaimellisesti monttu auki. Meidän Eetu?! Ensimmäisestä hoitopäivästä kirjoitin postauksen TÄÄLLÄ.

Neljäntenä hoitopäivänä oli ensimmäinen kerta kun Eetu painautui jalkaani vasten lähtötilanteessa. Sanoin saman lauseen mitä aikaisempinakin päivinä ”Äiti rakastaa, äiti käy hakemassa päiväunien jälkeen”. Päivä oli mennyt kuitenkin hyvin ilman itkuja.

IMG_2471

Takki Hm / Housut Ciraf / Hanskat Lassie / Kengät Pax / Pipo Hm

IMG_2473

Sitten koitti THE oikea uusi arki ja miun ensimmäinen työpäivä. Postauksessa enemmän, mutta pähkinässä: hoitopäivä meni ihan perseelleen. Itkua viedessä, itkua hakiessa ja itkua kun tulin kotiin. Olin todella surullinen, ensimmäiset hoitopäivät kun olivat menneet todella hyvin. Ihmettelin miten kelkka yht’äkkiä kääntyi. Hoitoaikakin pidentyi ainoastaa tunnilla, edellisellä viikolla nimittäin kerran hain pojan 14.30, mies haki pojan 15.30. Eetu huomasi, että päiväkoti ei olekaan silloin tällöin mentävä leikkipaikka, vaan sinne mennään jatkossa lähes joka päivä.

Ensimmäisenä viikkona olin todella väsynyt ja samoin Eetu. Syliteltiin illalla todella paljon, söin välillä seisaaltaan lusikalla, että pystyin samalla pitämään poikaa sylissä. Joka päivä Eetu alkoi itkemään kun vein häntä hoitoon. Tuomaksen häntä hakiessa itkuja ei onneksi enää ensimmäisen päivän jälkeen tullut. Päiväunet ei aina onnistuneet hoidossa kovinkaan hyvin ja illalla mini olikin melko väsynyt.

IMG_2469

Toisena viikkona itku tuli välillä jo päiväkodin portilla. Itku monesti lakkasi eteisessä, mutta miun lähtiessä pois, itku alkoi taas. Ulkona oleminen oli Eetun mielestä perseestä ja usein hän tulikin ennen muita sisälle. Ilmeisesti ulkona oleminen tuntui jotenkin turvattomalta. Iso piha, ympärillä pörrääviä minitermiittejä ja vieraita ihmisiä. Talviaikaan Eetu ei muutenkaan tykkää pahemmin ulkoilla, yleensä kävelylenkilläkin kannetaan häntä vaan sylissä ja annetaan välillä taapertaa itse. Eetu alkoi osoittaa hoitajille vähän mieltään muutenkin kuin itkulla ja miun mielestä se oli hyvä merkki; poika alkoi osoittaa luottamusta heitä kohtaan kun uskalsi jo uhmata.

Viime viikon perjantaina tapahtui BIG thing: kun Tuomas haki miniä hoidosta, ensimmäinen lause hoitajalta oli ”Nyt oli Eetulla hyvä päivä!”. Ulkoilukin oli sujunut  hyvin -ensimmäistä kertaa. Eetu oli täätätellyt ja leikkinyt, ollut oikea päivänsäde. Tulin töistä kotiin ja olin uutisista todella iloinen ja niin ylpeä pienestä <3.

Tämä viikko on uuden arjen kolmas viikko. Eetu on jo hymyillyt hoitoon viedessä, päästänyt pienet itkut siinä vaiheessa kun olen lähtenyt, mutta on rauhoittunut todella nopeasti. Unet maittaa, ruoka maistuu ja ulkoilukin alkaa olla ihan kivaa.

IMG_2460

Hoitajat ovat todella ihania. Ensimmäisten viikkojen aikana soitin työpäivän aikana päikkäriin ja kyselin miten pojalla on mennyt. He kertoivat minulle myös niistä negatiivisimmista asioista rehellisesti, mutta lohduttivat, että se on ohimenevää. Molemmin puolinen luottamus on tärkeää ja tunnen, että tässä hoitopaikassa se on ainakin reilassa.

Hoitopäivät Eetulla menee aamuvuoroviikkoina 8.30-15.40 ja iltavuorossa 9.30-15.40. Keskiviikkoisin Anoppi tulee meille hoitamaan Eetua. Näin viikko pätkäisee kivasti kahtia ja Eetu saa ottaa hieman rennommin yhden päivän. Hoitopäivä on kuitenkin lapselle kuin työpäivä. Aivot surisee kun ympärillä vilisee lapsia ja aktiviteetteja löytyy.

IMG_2505

Työpäivän jälkeen keskityn vain ja ainoastaan miun poikiin. Puhelin ja läppäri eksyy käteen vasta Eetun mennessä nukkumaan. Rakastan minimiestä yli kaiken ja tämä uusi arki on välillä ottanut tiukille. Eilen iltavuorossa ikävä iski kuin känniläinen toista turpaan. Soitin kotiin -se oli virhe. Hanat aukesi ihan täysin puhelun jälkeen ja niiskuttelin silmät punaisena.

Meillä on muuten ensi viikolla ensimmäinen vanhempainilta! Iiks. Vähänkö mie olen oikeasti aikuinen, hihi.

Sanonta; alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo pitää paikkansa päiväkodin aloittamisen suhteen.

IMG_2442

Teidän lapset jotka itkivät hoidossa, miten pitkään itkuisuutta kesti? Onko muiden lapsilla ollut päiväkodissa ”ulkoilu on tyhmää” reaktiota?

 

SEURAA MAMAA Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

 

Tiina / Fit Fat Mama

10 vastausta artikkeliin “Päiväkoti kuulumisia”

  1. Moi tee joskus postaus miten salikäynnit ovat onnistuneet töiden aloituksen jälkeen. Monta kertaa vko? Kuinka yhdistää kaikki sali,työ,lapsi,kotityöt postaus.

  2. Heippa! Vähän vielä pienempänä vein tytön hoitoon. Yllätyin kuinka hyvin lähti sujumaan siellä vaikka oli niin pieni. Vanhemmilla pitäisi olla ne rutiinit suurinpiirtein samanlaiset mitä ne hoidossa sitten tulevat olemaan eli aamupuuro , ulos, ruoka , päikkärit jne. Tosi suloinen teidän poika on. Minulla on samanikäinen poika ja omien lisäksi nyt hoitolapsia. Tsemppiä sinne:-)

    • Meillä rytmit oli onneks aika samoja päikkärirytmeihin verrattuna, ruuat ja unet samaan aikaan :). Ulkoilua ei tehty läheskää joka päivä :D.

      Kiitos, Eetu on kyllä pieni söpöläinen <3. Tsemppiä siullekin ja kiitos Maija kommentista 🙂

  3. Meillä aloitti poitsu hoidon tammikuun alusta 1v5kk iässä. Hän on neljä päivää viikossa hoidossa ja edelleen itkee aina viikonlopun jälkeen kun sanon heipat ja lähden. Loppuviikosta menee aina kivasti ilman itkuja. Meilläkin oli yksi vaihe tuo et aamulla jo portilla alkoi itku, mut se meni ohi viikossa. Ulkoilu on meidän poitsusta aina ihan parasta, joten se on sujunu hyvin. 🙂

  4. Meidän poika ei tykkää lumesta, siksi ei tykkää olla pihalla. Hoitajien mukaan on jopa vähän pelännyt lunta… köllöttelee iltapäiväulkoilut päikyssä rattaissa ja seurailee muiden touhuja sieltä käsin.

  5. Oonkin varmaan jo omassakin blogissa Eliksen päiväkodin aloittamisesta kertonut, mutta myös meillä siis ekat viikot meni tosi hyvin ja sit alkoi se itku. Veikkaan että eka uudet lelut jaksoi kiinnostaa ja pitää mielen virkeänä, sitten tajusi että täähän on pysyvä ratkaisu ja alkoi alamäki. Meillä kesti varmaan muutamankin kuukauden ennen kuin Elis jäi päiväkotiin itkemättä isin tai äitin perään. Joka kerta kuitenkin hoitajat sanoneet, että itku on lakannut sillä sekunnilla kun me ollaan poistuttu näkökentästä eli oon sitten sillä tiedolla lohduttanut itteäni. Nykyään Elis viihtyy tosi hyvin päiväkodissa ja joululomalla jopa selvästi ikävöi sinne pääsyä. 😀 Ulkoilusta Elis on alkanut nauttia oikeastaan vasta nyt tammikuussa, sitä ennen kökki aina yksin pihalla haettaessa, mutta nyt alkanut vihdoin löytymään yhteisiä leikkejä muiden lasten kanssa. Meillä koko syksy meni iltapäivät niin että kotiin päästyä makoiltiin varmaan tunti jos toinenkin vaan sohvalla sylikkäin, Elis sai hakea siinä läheisyyttä katsomalla piirrettyjä ja minä kyllä huonona äitinä näpräsin tuon ajan puhelinta, koska en kokenut sen olevan Elikseltä pois kun hänkin selvästi halusi vain sitä sylissä olemista. Sitten vasta ruvettiin touhuamaan. 🙂

    • Meillä siis samoilla linjoilla tuon aloituksen kanssa :). Eetu tällä viikolla on jopa hymyilly hoitoon mennessä ja siitä on tullu hyvä mieli <3.

      Mekin aina sylitellään rauhassa hoitopäivän jälkeen, tankkaan Eetuun rakkautta <3.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta