Äitienpäivä yllätys

Hyvää äitienpäivää kaikki mammat <3. Tänä vuonna sain äitienpäivä yllätyksen jo pari päivää ennen.

Mies varasi hotellihuoneen sekä Spa käynnin Kolilta <3. Hotellihuone oli vasta remontoitu ja ihanalla näkymällä. Huoneesta puuttui muutamat somisteet ettei remppa ollut ihan sataprossaisesti valmis, mutta eipä haitannut.

Siitä asti kun Kolin Spa aukesi ollaan käyty siellä joka vuosi kesällä. Viime vuonna oli poikkeus, en enää loppuraskaudesta uskaltanut lähteä polskimaan.

Esikoinen meni mummilaan hoitoon ja vauva otettiin mukaan. Miinaa ei tietenkään vielä voinut hoitoon jättää, muuten oltaisiin menty ihan kahdelleen.

Käytiin ensin syömässä Grill it! ravintolassa ja otettiin kerrankin myös alkuruoka. Alkuruoka oli kahden hengen platter mm. parsakeittoa, paahdettua kylmäsavulohta ja grillattua yrttileipää. Pääruuaksi otin black angus lankkupihvin valkosipulikastikkeella, ranskalaisilla ja salaatilla. Alkuruoka oli aika njääh, olen varmaan liian juntti tuollaiseen hipistelyyn :D. Pääruoka oli sensijaan todella hyvä! Medium paistettu pihvi oli rakenteeltaan just passeli ja maku mainio.

Käytiin ruuan jälkeen kävelyllä Kolin kauniissa maisemissa ja vauva nukahti sopivasti kantoreppuun. Joten oltiin tavallaan kahdestaan ja käveltiin jopa käsi kädessä hih.

Aamupalaa odotin hotellireissulta kaikista eniten, niin luksusta päästä valmiiseen pöytään eikä tarvinnut härvätä itse mitään. Kolin aamupala on ollut aina hyvä, suklaaputous jälkkäriksi on niiiiiin nam!

Aamupalan jälkeen otin vauvan kanssa pikku päikkärit vierekkäin <3. Yö meni nimittäin hieman pätkissä, joten unet teki hyvää kummallekin. Unien jälkeen jaksoi lähteä nauttimaan Spa elämyksestä.

Kylpylä oli jälleen hyvä kokemus. Vauva oli ensimmäistä kertaa altaassa ja hän nautti ihan älyttömästi ja käyttäytyi todella hyvin <3. Tuntui todellakin hemmottelulta kun kädet oli paljon enemmän vapaana kun mies hoiti vauvaa aika paljon. Hän oli reilu kuukauden melkein koko ajan töissä, joten olin aika lailla yksin muksujen kanssa. Tuli siis todellakin tarpeeseen ja kivana yllätyksenä <3!

Tänään varsinaisena äitienpäivänä sain aamiaisen sänkyyn itse valkkaamallani aamupalamenyyllä johon kuului munakokkelia, sämpylä täytettynä ruohosipulituorejuustolla, leikkeleellä, juustolla ja rehuilla, mangosmoothie sekä tietenkin kakku kahveilla.

Mies teki päivälliseksi hyvää ruokaa ja kutsuttiin myös Anoppi syömään. On ollut muutenkin älyttömän kiva päivä, ollaan ulkoilu paljon ja sain ensimmäiset rusketusrajatkin, jej! Luin Me naisia aurinkotuolissa (15-minsaa otin aikaa hehe) ihan rauhassa. Nyt mies meni lasten kanssa pihalle ja jäin kotiin kirjoittamaan. Ihana hiljaisuus. Piristi kyllä mukavasti perus arkea tuo äitienpäivä yllätys sekä itse tämä äitienpäivä <3.

Oikein ihanaa äitienpäivää kaikille mammoille <3!

SEURAA MAMAA FACEBOOKISSA / INSTAGRAMISSA / BLOGLOVINISSA

Vauva tippui sängystä

Synnäriltä asti ollaan nukuttu vauvan kanssa vierekkäin. On ollut niin ihana nukkua pienen tuhiskon vieressä <3. Miina oppi ryömimään n. kuukausi sitten ja mietin jo silloin, että mitenköhän meidän äiti-tytärpedin käy –uskaltaako sitä vielä jatkaa? Olen vuorannut tyynykasat kummallekin sivulle ja yleensä vauva on herätessään ilmoittanut selkeästi äänellen, että nyt ei enää nukuta. Hän ei myöskään ole osannut aikaisemmin könytä minkään esteen ylitse.

Eilen vauva heräsi 7.00 maissa ison hymyn kera. Lykkäsin tissin suuhun ja nukahdin itse uudelleen. Seuraavaksi herään huutoon ja huomasin vauvan lattialla :(.

Otin vauvan syliin ja hyssyttelin, pusuttelin, silittelin. Itku loppui parin minuutin jälkeen. Säikähdin tilannetta, mutta osasin kuitenkin ottaa aika rauhallisesti. Esikoisen aikana kävi sama juttu kerran ja silloin soitin ambulanssin paikalle…:D. Muistan aina kun ambulanssimiehet sanoivat, että vauvan pää on joustava ja toinen kertoi hänen lapsensa tipahtaneen kerran keittiönpöydältä eikä siinä käynyt kuinkaan.

Esikoinen sanoi, että ”mie ylitin suojella Miinaa ja sanoa ettei saa mennä, mutta se ei totellut”. Tokihan hän olisi voinut herättää miut ja sanoa että vauva yrittää könytä sängystä. Mutta syy on vain ja ainoastaan minun.

Kun kerroin naapurille tästä, niin hän sanoi hyvin ”kaikillehan joskus noin käy”. Niinpä, ei varmasti olla ainoita jonka vauva köpsähtää jostakin alas.

Luin jälkikäteen vielä ohjeistusta , niin Lapsella ei ole aivotärähdystä: Lapsi lyö päänsä kevyesti, ja hän itkee vain vähän aikaa. Lapsi on pian oma itsensä, hän hymyilee, juo ja reagoi kosketukseen ja ääniin normaalisti. *lähde

Miina rauhoittui nopeasti, söi tissiä ja aamupalan normaalisti, jutteli ja hymyili peilikuvalleen.

Jotenkin ihmettelin miten osasin ottaa tilanteen niin rauhallisesti. Tottakai pieni paskamutsi kärpänen surisi ”miksi nukahdit uudelleen”, mutta osasin arvioida tilanteen paremmin kuin esikoisen aikana. Ja olla armollisempi itselle. Ehkä se on myös sitä äitiydessä kasvamista. Sen takia halusin myös tästä kirjoittaa ja antaa vertaistukea mikäli joku muukin googlaa ”vauva tippui sängyltä” ja kenties soimaa itseään siitä.

Nyt edessä on pinnasänkyyn siirtyminen. Ja se tässä tilanteessa rehellisesti sanottuna eniten surettaa :(. Tulen kertomaan myöhemmin miten siirtyminen onnistui…ihan itkettää ajatus, mutta en halua enää riskiä, että noin käy toiste.

Onko teille perhepetiläisille käynyt samalla lailla? Siirryittekö sen jälkeen eri nukkumisjärjestelyihin vai miten toimitte?