Onnellinen TYÖ-Äiti

Rehellisesti sanottuna olen onnellisempi sen jälkeen kun palasin työelämään. Jotkut nauttii kotiäitiydestä sydämensä kyllyydestä useita vuosia, minun kohdalla se alkoi ahdistaa toden teolla vuoden jälkeen. Ensimmäinen vuosi meni ajottaisia vitutuskohtauksia lukuunottamatta jees. Näin miten Eetu oppi uusia asioita, pienestä lattialla kuolaavasta pallerosta kasvoi täätättävä Taapero. Vuoden jälkeen kun minimies alkoi ymmärtää ja osata asioita enemmän, alkoi mammapaine. Koin paineita siitä, etten antanut tarpeeksi virikkeitä lapselleni. Katsoin muiden mammojen instakuvia missä rakenneltiin legopalikoita, toisena päivänä maalailtiin sormiväreillä, kolmantena käytiin mammatreffeillä.

IMG_2414

IMG_2410

Muistan kun olin Eetun kanssa eräs syksypäivä puistossa ja paikalla oli muita lapsia perhepäivähoitajan kanssa. Lapset näyttivät niin onnelliselta leikkiessään keskenään ja Eetu katsoi kaihoisasti muita lapsia. Rupesin melkein vollottamaan sitä, kun en voi tarjota hänelle niin paljon hauskaa tekemistä ja muiden lasten seuraa. Toki kävimme mammatreffeillä yms, mutta se ei kuitenkaan ollut joka päiväistä. Koin hirveitä suorituspaineita Äitiydestä ja ajattelin Eetulla olevan ihan tylsää. Eihän sen ikäinen tarvitsekaan välttämättä hirmuisia aktiviteetteja,mutta oloni oli välillä riittämätön. Vuoden iän jälkeen hän kuitenkin selkeästi alkoi tajuamaankin asioita enemmän. Silloin pikkunatiaisena kun toinen on kuin ameeba lattialla, silloin ei mitään painetta tietenkään tullut.

Sain joskus iltaisin itkukohtauksia kun mietin olevani paska äiti kun en jaksa keksiä lapselleni jatkuvasti kivoja aktiviteetteja. En osannut olla koko Eetun hereilläolo aikaa läsnä, puhelin eksyi käsiin liiankin usein. Monesti lähdin hölkkälenkille napit korvissa, juoksin ja vollotin.  Olin -ja olen yhä hieman kateellinen heille jotka osaavat hetkessä elämisen jalon taidon, eikä käsi eksy facebookiin tms. olevinaan tärkeään lapsen kanssa olo aikana. Heille jotka keksivät mielekästä tekemistä, heille jotka raahautuvat useasti lapsien kanssa ulos ja myös heille, jotka eivät välttämättä tee lasten kanssa mitään ihmeellistä, mutta osaavat olla ottamatta siitä painetta.Empä olisi uskonut, että Äitiydestä voi ottaa sellaisia paineita.

IMG_2415

IMG_2406

Kun lähdin takaisin työelämään ja Eetu aloitti päiväkodin, tuntui kuin palaset olisivat loksahtaneet paikoilleen. Lapsi sai seuraa ja silloin kun Äiti on kotona, hän on myös kotona, eikä ajatukset ole nettimaailmassa. Puhelin pysyy poissa siihen asti kunnes minimies on mennyt unten maille. Totta kai tunnen surua myös siitä kun en voi viettää aikaa lapseni kanssa niin paljon aikaa kuin ennen, aamuisin meinaa vieläkin välillä tulla itku, mutta nykyinen elämäntilanteemme tuntuu meille paremmalta kuin pari kuukautta takaperin oleva. Kaikista ihanin tilannehan olisi se, jos viikon saisi pätkäistyä vaikka puoliksi. Toisen puolen olisin töissä ja toisen kotona, mutta kaikkea kun ei valitettavasti voi saada.Meidän hoitopaikassa osapäivä vs. kokopäivähoito maksu on pieni ero, verrattuna palkan tiputukseen jos tunteja laskisi puolella alaspäin.  Ketään ei voi merkata paremmaksi tai paskemmaksi äidiksi siitä, onko hän pitkään vai vähän aikaa kotona.

Jotkut ajattelee niin, että Äidin paikka on kotona mahdollisimman pitkään. Mielestäni ajatus on vanhanaikainen.Perheet ja tilanteet ovat kuitenkin erilaisille, kaikille ei käy kaikki.

Työäiti vs. kotiäiti asetelma tuntuu olevan aikamoinen kuuma peruna josta syntyy aina kädenvääntöä, mutta toivoisin silti asiallista keskustelua. En arvostele kenenkään kotona olemista tai olemattomuutta, tässä oli vain muutama oma ajatukseni asiasta, ajatuksen virtaa taasen. Miten pitkään olit itse kotona ennen työelämää? Ja te muut, jotka lähtivät töihin lapsen Taapero iässä, koitko muilta arvostelua valinnoistasi?

ps. Olin ihan yllättynyt miten paljon salityyppipostaus sai kommentteja ja jotkut vetäisi herneet nokkaan, huumoria peliin ja ottakaa se ananas pois takapuolesta.

SEURAA MAMAA Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Tiina / Fit Fat Mama

22 vastausta artikkeliin “Onnellinen TYÖ-Äiti”

  1. Ensinnä: hyvä että olet löytänyt sen omanparhaan tapasi olla äitinä. 🙂 ja niihin paineisiin täytyy todeta, että itseaiheutettujahan ne ovat jos toisten instagram-kuvat saa tuntemaan itsensä riittämättömäksi.

  2. Muhun myös välillä iskee ärsytys tätä kotona olemista kohtaan. Paljon tässä on hyviä puolia, mutta myös huonoja. Välillä on niin järjetön ikävä töihin, välillä taas ei huvita lähteä töihin ollenkaan! 😀 Mulla toimisi just sellanen, pari päivää töissä, loppuviikko kotona meininki!

    • Sellanen ois ihan unelma tilanne jos pystyisi olemaan vaikka puolet töissä ja puolet kotona :). Onneks anoppi kattoo aina Eetua keskiviikkona kotona,mutta en tietty ite nää siitä huolimatta eetua sen enempää :/

  3. Jokainen meistä on erilaisia ja toiset viihtyy kotona pitempää kuin toiset. Toisilla taas ei ole mahollisuutta jäähä ollenkaan vanhempainvapaan jälkeen kotiin vaan joutuu ’pakosta’ suoraan lähteä töihin. Mun mielestä ei tässä voi mitata äitiyttä, oletko nyt hyvä vai huono äiti. Itse olen 9kk neidin kanssa kesän yli vielä kotona ja sitten katotaan tilannetta uudelleen. Noi ajottaiset v-kohtaukset on tuttuja 😀 tässä meillä podetaan ilmeisesti vauvarokkoa ja kotona oltu koko viikon :/ kiva kuulla, että työ on piristäny ja palaset on kohillaan! Huisi mamma sie varmasti olet silti 🙂 Ehkä vähemmän aikaa päivässä joo, mutta se vähäinen aika keskittyy vain ja ainostaan kokonaisvaltaisesti lapseen <3

    • Onneks ei tarvinnu heti lähteä töihin, en ois raaskinu 9kk ikästä laittaa hoitoon. Voi paranemisia teille! Meillä oli myös joku rokko, onneks tosin vaan lievänä. Yhen päivän oli vaan kuumetta ja sit oli niitä näppyjä.

      Kiitos Nappi <3.

  4. Miulla taas oli alusta asti selvää että oon pojan kanssa niin pitkään kun mahdollista. Ja oon kotona vielä reilu puoltoista vuotta eli kun poika täyttää 3 palaan töihin. Meillä päätös johtuu osittain omista järjettömistä työajoista. Meidän arki ois kamalan stressaavaa, koska vuorotyöt.Ja ite viihdyn kotona pojan kanssa. Toisille kotona olo sopii ja toisille ei. Pääasia et on ite tyytyväinen omaan elämään. Kyllä se vaikuttaa lapseen millä mielellä äiti on. Varmasti Eetun on onnellisempi kun äitikin on. 🙂

    • Vuorotyöt tuo varmasti stressiä arkeen paljon enemmän kun päivätyö :/. Meillä mies siirtyy jossain vaiheessa vuorotyöhön mut se on meille ihan fine, Eetun hoitoajat ei tuu pidentymään siitä huolimatta :).

      Todella hyvin sanottu tuo, että pääasia että on tyytyväinen omaan elämään :)! Kiitos heidie <3.

  5. Jokainen perhe löytää omat tapansa, kukaan ei voi sanoa mikä toiselle sopii. Olin itse kuopuksen kanssa kaksi vuotta kotona ja loppupuolella aloin kaipailla aikuisten maailmaan. Lähinnä stressasin rutiineista, en niinkään virikkeistä. Lapset kävi seurakunnan kerhossa, MLL:n kerhossa ja muskareissa, ei meillä virikkeistä ollut pulaa, mutta en aina saanut ”asiakkaita” yhtä kellontarkasti ulos, ruokapöytään ja päiväunille kuin esim. perhepäivähoitajat.
    Mun mielestä alle 3-vuotias ei juurikaan vielä virikkeitä tarvi ja toisten seurakin on vähän niin ja näin. Eihän sen ikäiset vielä kovin sosiaalisia ole, leikkivät rinnakkain mutta varsinaise yhteisleikit alkavat myöhemmin.
    Mun mielestä 2-3-vuotias tarvitsee ensisijaisesti rauhallisen, turvallisen kasvuympäristön ja huomiota.
    Mukavaa, että olet viihtynyt töissä!

    • No siun muksulla(muksuilla) on ollu sitten kivasti tekemistä :). Mekin käytiin vauvauinnissa ja jumpassa, mutta ne kun loppui niin ei ollu mitään vakituista säännöllistä menoa. Ystäväni aloitti vetämään babydancea jossa kerkesin käydä vain kerran kun sitten alkoikin jo työt.

      Kiitos kommentista 🙂

  6. Kiva kuulla <3
    Mulla alkaa jo välillä olemaan ikävä töihin, mutta luulen että tämä puoli vuotta menee ihan hujauksessa ! Vaikka haluan vielä ainakin yhden lapsen, siltikään minusta ei vaan ole kokoaikaiseksi kotiäidiksi, kaipaan niin paljon muutakin älyllistä tekemistä jossa pääseb toteuttaa itseäni 🙂

    Ihana kun eetu nauttii siellä päikyssä olosta 🙂

    • <3. Siulla oli varmasti kiva se kun kerkesit ennen L:n synnytystä olla hetken töissä :). Jaksaa taas uudella tarmolla kun pääsee hetkeks irtautumaan :).

  7. Meillä olikin tästä puhetta aiemmin, miehän lähdin silloin pojan ollessa 10kk takaisin töihin ja nyt ollaan onneksi saatu järjestettyä työasiat niin, että pojalla lyheni hoitoviikko. 🙂 Pitää kertoa myöhemmin asiasta enemmän, nyt kun perheenjäsenillä on kaikilla ajankohtaista tietoa niin tuntuu luontevammalta kertoa. Tosiaan itsekin olen mieluummin töissä, kuin kotiäitinä ja kun mie lähdin töihin, niin mies oli pojan kanssa pari kuukautta kotona, et poika ehti täyttää 1v. 🙂

    • Oi, kiva että saitte vuoroja järkkäiltyy silleen että hoitoaika lyheni :). Toi on kiva et miehes oli kotona pari kuukautta, sai vaihettua rooleja hetkeksi=)

  8. Mukava kuulla 🙂 Ite oon ajatellu palaavan töihin kun poitsu täyttää syksyllä 2v. Pohdin pitkään että joko lähtis nyt töihin vai olisko kotona 3v ja painiskelin samantyypisten ajatusten kanssa kuin sinäkin. Lopulta päädyin kompromissiin, eli meen töihin ja jäbä hoitoon 2v. Se tuntuu meidän kohdalla parhaimmalta ratkaisulta.

  9. Nykypäivänä elinkustannukset on kuitenki sen verran suuret, että vaan harvalla on mahollisuus olla vuosia kotiäitinä. Vähemmälläki rahalla tulee varmasti toimeen, mutta kyllä työssäkäyvillä elämänlaatu kohenee, kun on mahollista panostaa rahallisesti enemmän arjen helpottajiin. Suomessa on kans hyvä ph-järjestelmä, lapsille siitä tuskin on mitään haittaa.

    • Niimpä. Meillä on asuntolainakin lyhennettävänä ja kulut melko suuret kun siihen päälle tulee vielä vastike +muut laskut. Mie ainakin nautin siitä, kun saan taas laitettua rahaa säästöön eikä tarttee vaan kuluttaa säästöjä. Eetun hoitopaikka on onneksi tosi mahtava <3 🙂

  10. Mukava kuulla, että oot onnellinen 🙂 Ite oon kotona ainakin siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi. Saatan hyvinkin jatkaa sen jälkeen. Ymmärrän paineen siitä mitä tarjoaa lapselle ja millaista yhteinen aika on. Me käydään muutamassa kerhossa, vaikka en itse niistä välitä, mutta lapsi tykkää. Ja kotona ollessa pysyy netti kiinni kun lapsi on hereillä.

    • Me käytiin Eetun kanssa vauvauinnissa ja jumpassa, mutta ne loppui jo aikoja sitten :/. Muskariin en sillon ilmottautunu kun luulin palaavani töihin aikaisemmin. Kotimammuus olisi maistunut luultavasti paremmin jos olisi ollut enemmän säännölisiä aktiviteetteja :).

      Kiitos Johanna 🙂

  11. Minä kans olen onnellisempi äiti kun lähdin kotia töihin, vaikka lapsi oli 1v.1kk ikäinen. Teen osa-aikaista ja se sopii meille. Olen lapsen kanssa perjantait kotona ja ma-to töissä. Minusta vaan ei ollut kokopäiväiseksi kotiäidiksi pitkäksi aikaa. Tsemppiä kaikille pientenlasten työssäkäyville äideille! Alun kankeudesta kun pääsi niin jo alkoi sujumaan hoito-työ 🙂

    • Osa-aikainen on lapsen kanssa varmasti aika kiva juttu :). Meillä vaan hoitomaksu ei ole paljoa pienempi osarillakaan, niin ei olisi taloudellisesti ollu kannattavaa :/.

      Kiitos Mimma ja tsemppiä sinnekin ja kiitos kommentista 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta