NO BOOBS, STILL WOMAN!

Tisseistä jaksetaan aina jauhaa, se on ihan fakta. Tissit, rinnat, rukkaset, what ever. Aihe herätti miussa pitkästä aikaa kiukun, kun yritin etsiä Budapestissa itselleni liivejä. ”No small sizes”. Sanottiin toisessa liikkeessä. ”Only these” sanoi myyjä ja osoitti nuden sekä valkoisen värisiä mummorintsikoita. Siis mitä v*ttua?

Alkaako naiseus ja oikeus kauniisiin alusvaatteisiin B-kupista? Onko media jyllännyt tissiliivi valmistajien päät niin pyörälle, että pienten rukkasten omistajat joutuvat väkräämään itse patalapuista liivit tai shoppaamaan lasten osastolta?

Ei ole ihmekään, että silikonileikkaukset ovat yhä suositumpia ja suositumpia kun joka tuutista kannustetaan suuriin rintoihin. Mainoksissa jyllää megabombsit, lehdissä näkyy meloneita ja jopa lasten barbit omistaa mittasuhteiltaan hervottomat hinkit. Missä pienet tissit? Catwalkeilla joo, mutta kuis moni tavan tallaaja sellaisissa käy? Niimpä, ei kovin moni. Ei ole ihmekään, että niin moni Nainen pitää itseänsä epäviehättävänä siitä syystä, että megabombsien sijaan sattuukin omistamaan pienet nöpöset.

Elämäni aikana miulla on tasan kerran ollut A-kuppia isommat rinnat ja se oli imetyksen aikana. En kiellä, ettenkö olisi tuntenut itseäni silloin naisellisemmaksi, mutta ketunnokista viis, en ole koskaan vakavissani harkinnut silikonirintoja. Jokainen saa päättää täyttääkö, vai eikö täytä tissejään, en hauku tai arvostele heitä jotka sen tekee. Itse en vaan siihen lähtisi. Naiseus on niin paljon muutakin kuin kaksi uloketta rintakehän päällä.

Miulla ei ole koskaan ollut mikään erityisen hyvä itseluottamus ja koin nuorempana todella pahaa ahdistusta pienestä rintavarustuksestani, mutta olen oppinut hyväksymään omat patalappuni. Ne on mitä on. Ei elämä ja ulkonäkö ole pelkät tissit.

Tissi-ajattelu alkaa jo valitettavan ajoissa ja muistan kun jo ala-asteella luokkalaiset pojat alkoi vertailla tyttöjen tissejä ja haukkumaan niitä, joilla kehitys ei ollut vielä alkanut. Välillä olen niin helvetin kiitollinen siitä, että meillä on poika lapsi. Hän ei ainakaan joudu sietämään niin suuria ulkonäköpaineita kuin mitä tytöt joutuvat kestämään.

Pienet tissit, voivat olla silti hyvät tissit. Oikeutettuja kauniisiin alusvaatteisiin, ei oikeutta haukkumiseen. Silti Nainen.

IMG_4015

Omistatko pienet tissit? Mitä mieltä olet niistä? Onko itsetuntosi kärsineet pienistä rinnoista? Oletko kuullut niistä muilta ihmisiltä arvostelua?

 

SEURAA MAMAA Facebookissa / Bloglovinissa/ Instagramissa

Tiina / Fit Fat Mama

Bilehile lapsivihaaja muutti elämänsä ja on nykyisin pienen pojan Äiti, isomman pojan Vaimo. Harrastaa kuntosalia ja kärsii kroonisesta herkkuholismista.

24 vastausta artikkeliin “NO BOOBS, STILL WOMAN!”

  1. Omistan! Ja kyllähän niiden pienuudesta on saanut kuulla. Kuitenkin olen tyytyväinen pienistä tisseistä. Ei ole niska-hartia kolotusta ja liivit löytyy helpommin kun jätti tisseihin. Ja liikkuessa ja harrastaessa ne ei oo tiellä sekä hypi pompi holtittomasti. Toki siitä huolimatta käytän urkkaliivejä. Suosittelen käymään change liikkeessä, sieltä löytyy myös pieniä kokoja ja ei oo ees yyper kalliita noin 25-30 euroa, toki kalliimpiaki löytyy. Sieltä saa just oikean kokoiset liivit avun kera 🙂

    • Urkkaliivinä miulla on vaan jotkut halppikset sokkarilta ja sit yhet mitkä ostin just budapestista :D. helpompaa kun ei ole niin paljon matskua mitä tukea :). changessa kävinkin ennen häitä,tarkoituksena oli löytää häärintsikat, mutta ei ollu kivoja :/. pitäisikin käydä kattoo ihan normi rintsikoitakin:)

    • Itse kävin juurikin Change-liivikaupassa enkä ole kuunapäivänä saanut huonompaa palvelua. Omistan myöskin pienet rinnat (70A) eikä kyseisestä puljusta löytynyt lähimainkaan sopivia liivejä; kaikkiin sovittamiini liiveihin jäi urheilusukkapallon kokoinen tyhjä tila/kolo. Myyjän palvelualttius loppui siihen, kun ei vielä viidensien sovitettujen liivien jälkeen ollut löytynyt sopivia. Ihan pokkana sanoi, ettei ollut koskaan ennen tavannut naista jolla on ”noin olemattoman pienet rinnat” ja että ”kyllä liivit voi hyvikin olla vähän liian isot, kun et sinä sopiviakaan tule löytämään”… Kiitos huonosta palvelusta, menin Lindexille ja löysin useat sopivat liivit, ilman myyjän vähättelevää asennetta.

    • No huh huh! Todella töykeetä palvelua :/! Liiviliikkeessä jos missä pitäisi ymmärtää naisten rintojen olevan eri kokoisia. Noh,myyjiä ja ihmisiä on erilaisia. Itellä juurikin 70A ja lindexiltä kyllä löytyy :D.

  2. Mulla on täysin päinvastainen ongelma. Ittellä on tosiaan F-kupin tissit ja tuntuu, että tämän kokosillekin valikoima on samaa – valkoista ja ihonväristä mummorintsikkaa.. Välillä miettii, että olis niin helppoa jos olis perus C-kupin tissit, ei mitään ongelmia löytää kivan näkösiä ja sopivan kokosia rintsikoita…!

    • Löysin kesällä upean koimaisen nettikaupan, jossa myydään kauniita isoja liivejä. Hinnat maltillisia, luvalla sanoen halpoja. Ostamista helpottaa laskuri, joka löytää eri mallien välillä juuri ne oikean kokoiset liivit syöttämiesi senttien mukaan.
      Rakastan!
      (Lumingerie)

    • Minulla on aina ollut sama ongelma, kuppikoko luokkaa F tai isompi. Suosittelen kotimaista Trinea nimistä nettikauppaa, iso valikoima ja puolet halvempi kuin se Lumingerie. Ja hyvä palvelu ja ilmainen palautus jne. 🙂

    • Hei sinä ollet todella kaunis nainen joka minä ottaisin heti omaksi

  3. Sana pätee hervottoman isoihin rintoihin, t. On muuten ihan pirun vaikea löytää F-kupin liivejä. Sitä tuntee itsensä kyllä naiseksi kun miehet katsovat eka rintoihin, silmät suurenebat ja sitten katsovat silmiin. Aina saa kuulla kuinka on isot rinnat -hyvässä ja pahassa- ja asiatonta vitsiä. Voitais marginaalirinnoille perustaa omat vaatemallistot, nimittäin isorintainrnkaan,ei välttämättä ole muuten valas ja saattaa haluta vaatteita, jotka eivät purista rintoja kaula-aukosta uloa tai ole telttoja.

    • Voin vaan kuvitella :/. Itelläni taasen se ongelma, että lautana jotkut vaatteet näyttää aika pöljältä :D. Kummassakin koossa näköjään ongelmia

  4. Jos naisellisuus alkaa B-kupista, se loppuu sitten D-kuppiin. Jos liivinvalmistaja on oikein hövelillä tuulella, saattaa valmistaa mallejaan oikein suuriin kokoihin asti ja tehdä vielä DD-kokoiset liivit…

    Minulla on aina ollut isot rinnat. Aina. Silloinkin, kun kaverit yläasteella ostelivat kivoja toppeja henkkamaukalta, jouduin minä aina valitsemaan halppisketjujen sijaan liiviliikkeen. Tavaratalojen liiviosastot kävivät minulle pieneksi ensimmäisen lapsen saadessani. Nuorelle tytölle kova paikka oli se, että suurien liivien käyttäjien oletettiin myös käyttävän SUURIA alushousuja. Liiveihini ei koskaan saanut alaosaa samaa sarjaa, sillä tarjolla oli vain maksihousuja. Ne eivät oikein vastanneet parikymppisen, muuten pikkuruisen nuoren anisen tarpeita. Nykyään en yhteensoivista alushousuista edes haaveile, vaikka maksihousut eivät enää liivien pari a häiritsekään. Erikoisliikkeistä hankitut liivit ovat meinaan aivan hirvittävän kalliita! Niissä on toki saumoja ihan yhtä monta ommeltavaksi, kuin pienemmissäkin liiveissä, eikä materiaalimenekkikään nyt niiiin paljon suurempaa ole (muuten saisivat vaateosastollakin hinnoitella xs vaatteen halvemmaksi kuin saman mallin L-koon). Mutta hinnassa sen näet, olet äärikokoa. Samoin on noiden housujen laita: kun ostat (pakon edessä) pitkälle toistasataa euroa maksavat liivit, et saa niihin sopivia alushousuja alle neljällä kympillä.

    Ja jos eivät suuret rinnat ole onnen tae alusvaateostoksilla, eivät ne tee kovin onnellisiksi myöskään vaateosaston puolella. Kun muuten on kokoa 38, mutta paitapudero napittuu kiinni vasta koossa 44… Yritä siinä sitten ostaa paitaa, jakkua tai mekkoa… Lisäksi moni löysempi vaate näyttää pienenkin isorintaisen päällä teltalta, jos et erikseen kuro runsautta kasaan vyöllä rintojen alta. Ja silloinhan olet tyrkky ja asettanut tintasi oikein tarjolle kuin lihatiskiin…

    Jaksan ihmetellä ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti suurentavat rintansa. Itse en ole koskaan nauttinut siitä, että rintani käänt katseita kadulla minun kulkiessani niiden seurassa. Ole ole pitänyt siitä kivusta, joka seuraa niska- ja hartiaseutuani joka ilta vuoteeseen. En nauttinut siitä liikuntatajoitteesta, kun raskaille rinnoille ei tahdo löytyä tarpeeksi isoa ja napakkaa tukea jumppaa tai juoksulenkkiä varten. Ja lisäksi rinnat ovat helposti tiellä jumpatessa.

    Rintani ovat silti mielestäni ihanat. Lähinnä kai siksi, että sattuvat olemaan omani. Voisin silti enemmän kuin mielelläni elää vän pienemmänkin taakan kanssa. Ehkä jotain mullekin siitä naiselliselta väliltä Beestä Deehen…

    • Mielenkiintoista kuulla tuollainen ääripäänkin versio, itselläni on aina ollut A-kuppi vain, lukuunottamatta imetys aikaa. Lukija vinkkasikin kommentteihin liikkeen josta saa isoille rinnoille liivejä :).

      Ja tuohon vaateasiaan, mistäköhän esimerkiksi silikoni-tissi jenkit löytää istuvia vaatteita? siellä kun tuntuu olevan silikonitissi-buumi ja vyötäröstä naiset ovat kuitenkin kuin ampiaisia. Meinasinkin juuri kysyä, että mikäli koet isojen rintojen olevan haitaksi ja niistä aiheutuu särkyjä, niin pienennysleikkauksiahan on olemassa, mutta hyvä että pidät kuitenkin niitä ihanina ja olet hyväksynyt itsesi :).

  5. Täällä kans pieni rintavarustus. Kyllähän se teini-iässä vaikutti itsetuntoon, mutta nykyään olen tavallaan ylpeä olemattomista tisseistä jotka ei varmasti mummonakaan roiku navassa 😀 välillä huomaa joistain paidoistakin ettei istu kun on pienet tissit. /: liputan kyllä pienirintaisten puolesta! 😉

  6. Mulla on aina ollu suht pienet rinnat ja olen suurimman osan elämästäni niistä ”kärsinyt” itsetunto-ongelmien muodossa. Nyt 30-vuotiaana olen ehkä viimein tajunnut niiden hyvät puolet. Ei tosiaan mitään niskasärkyjä yms. En käytä nykyään arkena enää ollenkaan rintaliivejä, vaan pelkkiä pehmeitä toppeja. Liivit laitan vain silloin, jos tunnen asuni tarvitsevan ryhtiä terhakkasmpien tissien muodossa 😉

    • Mie olen aina käyttänyt rintsikoita, mutta reissussa kokeilin parina päivänä olla free the nipplenä, eli ilman rintsikoita ja aaah mikä tunne :D! Todella vapauttavaa. Voisi melkein itekin etsiä rintsikoiden rinnalle myös jotai ihan toppeja vaan

  7. Kahden lapsen imetys on tehnyt tehtävänsä, täällä on siirrytty d-kupista a-kuppiin. Hello vaan uudet pikku rusinani. Voin sanoa, että fyysisesti on näiden kanssa helpompaa, byebye selkäkivut ja vaikeudet löytää rintojen kohdalta sopivia kauluspaitoja, ilman että napit poksahtaa. Lindexistä löysin mielettömät rintsikat, tukevat ja hyvännäköiset! Kyllähän nämä kolahtaa itsetuntoon, muttei koonsa takia, vaan tyhjiksi imettyjen patalappujen muodon takia 😀

    • Ohoh, aikamoinen muutos :D. Miulla tavallaan onneksi on aina ollut A, niin imetyksen jälkeen takaisin rupsahtaminen ei ihan niiin paljoa haitannut. Vaikkakin hieman korpesi kun ajattelin että jee vihdoin sain tissit ja sit ne palautui entisiin mittoihin.

      Sie liikut kyllä niin paljon, että pienemmästä tisseistä on varmasti hyötyä :)!

  8. No täällä pienirintainen kans. Minä olen oikeastaan ollut aina ylpeä pienistä tisseistä. Ei haittaa missään harrastuksissa jne. Kukaan ei ole ikinä sanonut mitään negatiivista niistä:-)Ite lähinnä joskus sanonut ettei ne mitkään imetystissit oo. Eikö niitä miehiä oo kahenlaisia tissi ja peppumiehiä. Ei oo vaikia arvata kumpi mulla;-)

    • Voi ne pienetkin ihan hyvät imetystissit olla! Mulla ennen lapsia koko A/AA, ja niin vaan on imetetty kolmea lasta jokaista reilu vuosi? Tosin nyt ei tisseistä ookaan sitten kuin nännit ja vähän päälle jäljellä… Kyllä välillä kirpaisee ja kovaakin, mutta näillä mennään. Oon niin näihin omiini tottunut, etten osaisi isompien kanssa varmaan ollakaan, vaikka vaatteiden istumattomuus on välillä ongelma ja liivejä ei meinaa löytyä enkä ilmankaan tykkää olla.

    • Kiva että et oo joutunu kuulemaan niistä mitää negatiivista :). Miulle joskus baarissaki joku urpo tuli sanoo ”ompas siulla pienet tissit” -.-
      Hehe joo, onneks on tissi ja peppumiehiä 😀

  9. Omistan! Välillä ne nolottaa koska kaverillani on ehkä 5 kertaa isommat 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta