Nettinarkomaani

Myönnän, puhelin on välillä liiankin liimattuna kouraani. ”Nyt se kännykkä pois” on hyvin usein meillä kuuluva huudahdus mieheni suusta. Tämän SOMEholistin aamu alkaa kahvikuppi+tietokone kombolla. Herään tarpeeksi aikaisin, että kerkeän tehdä oman rauhoittumis dataamishetkeni. Näprään puhelinta automatkoilla, ruokatauoilla, joskus jopa vessassa. Puhelimen lisäksi käytän somea pöytätietokoneen, kannettavan ja tabletin kautta. Aparaatteja ainakin löytyy.

Tänään töihin tullessani huomasin puhelimeni jääneen kotia ja melkein tärisin raivosta. ”Miten mie pystyin unohtamaan sen?!”, ”Mitä mie nyt teen ruokkiksella?!”.”En voi laittaa viestiä Tuomakselle”. Enkä tarkistaa feissiä! Oikeasti, sydän rupesi tykyttämään nopeammin kun tuskastuin asiasta niin paljon. Olin menossa töistä vielä suoraan salille, eli tiedossa oli treenit ilman musiikkia. Se pisti tuskastuttamaan vielä enemmän.

IMG_9003

IMG_9004

Ensimmäisellä kahvitauolla selailin lehtiä ja parpatin työkaverilleni miten olen unohtanut puhelimen kotiin. Ruokatunnilla selailin taas lehtiä ja vaihtelin kuulumisia työkaverini kanssa. Eihän tämä olekaan niin paha -ajattelin. Toisella kahvitauolla tuntui oudolta kun ei voinut tehdä perinteistä insta-facebook-sähköposti-tori.fi rundia jonka teen päivittäin monen monta kertaa. Ahdisti kun en voinut laittaa Tuomakselle viestiä, enkä voinut tarkistaa onko blogiin tullut hyväksyttäviä kommentteja.

Töiden jälkeen menin suoraan salille (toinen kerta viikon sisään JES) ja reenasin pelkän salilla kuuluvan musiikin voimalla. Ja sehän meni ihan jees. Sarjatauoilla keskityin hengityksen tasaamiseen, en facebookin selailuun ja liikesarjojen aikana keskityin tekemiseen, en laukkujen tai blogijuttujen miettimiseen. Miulla nimittäin on paha tapa selata sarjatauoilla puhelinta ja päähän jää pyörimään liiankin helposti somekanavien asiat. Vaikka salillahan kuuluu nollata ajatuksia, eikä datata.

IMG_9002

 

IMG_8999

Ensimmäisen kerran aukaisin puhelimeni aamun jälkeen tänään 18.00 jälkeen. En rynnännyt heti salilta tullessani puhelimen kimppuun vaan vietin hetken rauhassa perheen kanssa jonka jälkeen pikaisesti katsoin onko tullut mitään yyber tärkeää. Ei ollut. Ei se maailma kaadu jos on puolipäivää, tai vaikka kokonaankin somesta kaukana.

Pitää ehdottomasti ruveta jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota kännykkäkäyttäytymiseeni. En todellakaan halua Eetusta tulevan niitä teinejä jotka istuvat kaupungilla kaveriporukassa vierekkäin kännykät kädessä, heihin jotka eivät ole läsnä, eivätkä kommentoi. Itsekin pyrin siihen, että silloin kun olen ystävieni kanssa, korkeintaan vilkaisen puhelinta, en jää roikkumaan minuuttitolkuiksi näytön maailmaan.

Vaikka olen päässyt blogimaailmaan liittyvästä suorituspaineista ja stressistä eroon, muut asiat internetin ihmeellisessä maailmassa koukuttaa vielä minua liikaakin. Hei olen Tiina ja olen nettinarkomaani.

Huomaatko itse olevasi nettinarkomaani? Oletko kokeillut olla ilman sosiaalista mediaa hetken? Mitä some kanavia itse käytät aktiivisesti?

 

SEURAA MAMAA Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Tiina / Fit Fat Mama

Bilehile lapsivihaaja muutti elämänsä ja on nykyisin pienen pojan Äiti, isomman pojan Vaimo. Harrastaa kuntosalia ja kärsii kroonisesta herkkuholismista.

16 vastausta artikkeliin “Nettinarkomaani”

  1. On muuten ihan totta että itsekin roikun ihan liikaa netissä! Enkä todellakaan halua että tyttö ottaa mallia siinä suhteessa äidistään. Varsinkin äitiyslomalla ollessa puhelin oli tosi usein kourassa kun se oli väline millä pitää yhteyttä kavereihin. MUTTA joskus oli pakko muistuttaa itseä siitä että oli kotona sitä lasta varten ja parasta aikaa kotona olikin se kun tehtiin yhdessä kivoja juttuja 🙂 Ollaan myös pidetty miehen kanssa sellasia päiviä, jolloin ei puhelimia, tablettia tai tietokonetta käytetä lainkaan. Ihan virkistävää on ollut! 🙂 Jopa lautapelit ovat saaneet uutta käyttöä 😉

    • Joo miulla oli ihan sama mammalomalla! Tosi kiva tuollainen että ootte miehen kanssa pitäny netti-vapaata :). Meilläkin on monia lautapelejä joita silloin tällöin pelaillaan, pitäiskin pitkästä aikaa pelata, kiitos muistutuksesta 🙂

  2. Ite huomasin kanssa yhessä vaiheessa kuinka addictoitunut olin puhelimeeni ja latasinkin sovelluksen joka seuraa puhelimen käyttöä (iphonella sen nimi on moment) ja järkytyin siitä määrästä jonka vietin puhelin kourassa 🙁 sen jälkeen olen vähentänyt puhelimessa selailua huomattavasti

    • Androidille näyttää saavan sellaisen sovelluksen kuin Quality Time. 😀 Pakko ladata itellekin, mie saan myös mieheltä kuulla napinaa puhelimen liiasta käytöstä…

  3. Kyllähän sitä tulee oltua luuri kädessä ihan liikaa ja välillä huomaa selailevansa vaan jotain turhanpäivästä tai uudelleen ja uudelleen instafeediä. Pitäis kyllä pitää vaikka kerran viikossa someton päivä.
    Salilla mulla on kyllä puhelin mukana musiikkia varten mutta mua ärsyttää ihmiset jotka salilla selaa sitä puhelinta. 😀 Mä en ikinä koske siihen muutenku vaihdan biisiä tai volaa. Tai lyön luurit jos joku kehtaa häiritä treenin aikana :’D

    • Mieki oon ruvennu tekee silleen, että kuuntelen salilla puhelimen kautta musiikkia enkä mp3:sen. Sillon kun kuuntelen mp3:lla, niin näprään tauoilla puhelinta mikä ei ole yhtään hyvä homma :/ 😀

  4. Välillä some on tosiaankin liikaa mielessä ja tulee tsekattua s-postit ym. todella usein. Miulla välillä unohtuu puhelin sisällä jonnekin, josta en sitä muista niin saattaa päivänkin olla ”jossain”. 🙂 Työaikana omaa puhelinta käytän vain ja ainoastaan tauoilla, sama tietokoneen kanssa ja sitä käytän, jos tarvitsee vastata asiakkaalle tai tehdä tilauksia ym. Eli esimerkiksi ne työpäivät menee hyvin pitkälti kokonaan ilman puhelinta, ommellessa ei voi näpräillä samalla tai kuikuilla somejuttuja eikä oma työmoraali anna muutenkaan myöten siinä. Luonnollisesti tulee taukoa somesta, ihan hyvä juttu vaan. 🙂

    • Miekään en työaikana voi omia juttuja pahemmin datailla ,mutta sitten tauoilla tulee näprättyä liikaakin :/ :D.
      Harvoin unohdan puhelinta, pitäisi unohtaa tarkoituksella useamminki 😀

  5. Joo! Aivan liikaa tulee oltua puhelin kourassa. Ite en käytä somesta kuin facea, sitä muka selailen usein. Harvoin ees mitään isoa juttua siellä on. Tullu vaan tavaksi. Whats uppia käytän tosi paljon, on eri ryhmää jne.. Oon toki nyt tehny itseni kanssa sopimuksen, että taaperon kanssa ollessa en oo puhelin kourassa. Päikkäri aikaan tai sit kun mies leikkii hänen kanssaan. Toki siis skype puheluita soitellaan mummulle ja kavereille mutta siihen se sitten jää. Joskus lipsuu. Sadepäivät on pahimpia.

    Mökillä meillä ei oo sähköjä. Niimpä mökistä onki tullu netitön ympäristö. Tekee super hyvää esim. viikonlopun olla ilman nettiä.

    • Miulla facebook on ehdottomasti yksi aikasyöpöimmistä myös :D. whats upin poistin kun en käyttäny, mutta itseasiassa just tänään latasin kun työkaveri pyysi. Mut en usko että tuun jatkossa kovin paljoo sitä käyttämään :).
      Joo sadepäivät oli kyl ehottomasti pahimpia kotimamma aikana! 😀

  6. Ilmeisesti olen koukussa, koska unohdin tänään puhelimen töihin lähtiessä kotiin ja koko työpäivän ajan oli sellainen olo et mua ei oo olemassakaan. Selvisin kuitenkin kuin ihmeen kaupalla.

  7. Huomasin itsessäni samaa. Vietän edelleen suhteellisen paljon ruutu aikaa mutta olen vähentänyt sitä paljon sen jälkeen kun olin myös unohtanut puhelimen kotiin ja miten se ahdisti. Nyt ei enää ahdista vaikken pääsisi pariin päivään nettiin tai unohdan ottaa kuvan instagramiin päivän huippuhetkestä. 🙂 Netin maailma on yllättävän koukuttava ja sinne en halua jumittua enempää kuin on tarve. Kotona nimittäin pieni erityispoika tarvitsee mahdollisimman paljon meikäläisen huomiota ja kaikki nettiaika on häneltä pois. 🙂

    • Hyvä että oot päässy pois pahimmasta nettinarkkariudesta :). Miekin yritän pikkuhiljaa vähentää, tänään jätin luurin kotiin kun käytiin leikkipuistossa ja tuntu kivalta 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta