VAUVA EI SYÖ TUTTIPULLOA EIKÄ TUTTIA

Siinäpä otsikossa; vauva ei syö tuttipulloa eikä tuttia.

Miksi? Koska Miina ei suostu.

Olen niin ymmälläni tästä. Esikoiselle lykättiin tutti suuhun heti synnäriltä suuhun kun huusi kuin palosireeni. Huuto lakkasi heti kun tutti laitettiin suuhun; eikä haitannut imetystä laisinkaan. Eetua imetin kuitenkin sen vuoden verran kunnes lopetin.  Vaikka imetys oli pääsääntöinen syöttötapa esikoisen vauva-aikana, niin pulloruokinta onnistui ihan moitteetta.

Pari kertaa kokeiltiin antaa Miinalle tuttipulloa, ihan vain nähdäksemme että onnistuuko se. Olin silloin kotona ja mies kokeili yhden syötön antaa pullosta. Ihan ensimmäisellä kerralla neiti puklasi koko maitoannoksen pois suusta, mutta toisella kerralla satsi pysyi sisällä ja meni ihan fine. Jee ajattelin.

Viime viikolla kävin jälkitarkastuksessa ja jätin molemmat lapset kotiin. Istuin ja juttelin neuvolanaisen kanssa ja sanoin, että jotenkin en pysty yhtään rentoutumaan kun pelottaa miten kotona menee. Vilkaisin puhelinta ja mieheltä oli tullut tekstiviesti ettei mitään ylimääräistä lörpöttelyä, ei suostu syömään pullosta. Aika jännä äidin vaisto oli kyllä… katsottiin homma nopeasti loppuun ja kurvasin kotiin.

Vauva oli huutanut melkein koko sen ajan kun olin poissa. Olin poissa tunnin verran. Mies yritti minun maitoa antaa pullosta, korviketta, hyssytellen, kahdesta eri pullosta, ilman pulloa ja pelkästään tuttia puristamalla, mutta ei.

Että great.

Tutin kanssa sama homma. Ollaan kokeiltu varmaan 4 erilaista tuttia läpi, mutta ei. Ollaan kokeiltu hypsyttää samalla ja laittaa tutti. Olen kokeillut laittaa tissimaitoa tutin päähän. Olen kokeillut silloin kun itkee. Olen kokeillut silloin kun on tyytyväinen. Silloin kun vauva on kiukkuinen, joskus sormen jäystäminen helpottaa. Mutta miksi ei sitten suostu syömään tuttia? 

Tutittomuus hankaloittaa esimerkiksi automatkoja. Silloin kun itse ajan autoa ja vauva huutaa takapenkillä, ei siinä auta muuta kuin sanon aina ”Äiti ajaa nyt autoa, en voi tulla sinne nyt. Ei ole mitään hätää”. Myös nukahtaminen on välillä neidillä hankalaa ja simahtaa helpoiten tissi suussa. Positiivista toki ettei tarvitse opettaa tutista pois mikäli hän nyt ei sitä suostu ollenkaan syömään, mutta esikoisen kohdalla tutin pois jättäminen ei vaatinut mitään hömpsötyksiä -se vaan päätettiin ottaa pois ja thäts it.

Ihanaa olla tarpeellinen, mutta myös aika rankkaa. Vauvaa vaan ei voi ottaa joka paikkaan mukaan ja olisi isi-tytär suhteellekin hyväksi jos syötöt pullosta edes joskus onnistuisi. Neuvolassa kehotettiin, että mie yritän antaa pulloa. Jos neiti sitten oppisi.

Tarkoitus on todellakin jatkaa täysimetystä, mutta tuttipullo mahdollistaisi, että pääsen edes joskus pieneksi hetkeksi jonnekin.

Pyydän nyt apua, vinkkejä, kokemuksia; onko teidän vauvalla ollut samaa ettei syö tuttia/tuttipulloa? Oletteko saaneet opetettua ne hälle jotenkin?

SEURAA MAMAA FACEBOOKISSA / INSTAGRAMISSA / BLOGLOVINISSA

VAUVA 3 VIIKKOA

Viime viikon torstaina meidän Myy täytti jo 3-viikkoa! Huomenna mittariin tulee siis 4-viikkoa. Ihan hullua. Halusin tulla kertomaan kuitenkin vauva 3 viikkoa kuulumisia, koska meillä oli juuri sopivasti neuvola viime viikolla.

Aika on mennyt ihan järjettömän nopeasti. Juuri miehen kanssa puhuttiin, että paljon nopeammin kuin esikoisen ensimmäinen vauvakuukausi. Nyt tilanne on toki täysin eri kun on kaksi lasta.

Myy-neitokainen voi oikein hyvin. Katsekontaktia ottaa jo todella hienosti isoilla, kauniilla silmillään. Ensimmäinen oikea hymykin ollaan jo koettu <3! Itkuhan siinä tuli tällä Mamalla hih. Eetun ensimmäisen hymyn sai kokea mies, niin tulipa kiva mieli kun mie itse olin todistamassa mykkerön ensimmäistä hymyä.

Beibi on Äidin tyttö ja viihtyy mieluiten sylissä. Yksikätisen elämä on tullut tutuksi monessakin asiassa, yksikäsinen meikki, yksikätisenä ruuanlaitto, yksikätisenä sällille aamupalan laittaminen yms. Onneksi ihan kohta aloitetaan rintarepputreenit, niin saan kummatkin kädet käyttöön (siitä tulee tarkempaa postausta myöhemmin).

Ollaan täysi-imetyksellä ja maitoa kyllä riittää vaikka muille jakaa. Itseasiassa olisin aloittanut äidinmaidon luovutuksen, mutta näytemaidossa oli joku bakteeri joten se ei onnistunutkaan. Samalla viikolla meinasi iskeä rintatulehdus päälle, joten varmaan siitä joku pöpö. Kysyin instagramissa vinkkejä alkavaan rintatulehdukseen ja niistä olikin apua, kiitos niistä! Kerran ollaan kotona ihan kokeilumielessä kokeiltu suostuuko vauva ottamaan maitoa pullosta. Kyllähän se onnistui, mutta puklu lensi melkein heti sen jälkeen.

Myy oli syntyessään niin minikokoinen, että hän on todellakin ottanut missiokseen syödä –ja paljon. Ja niin pitääkin. 4 päivän iässä paino oli noussut 260g. Viime viikolla 3 viikon neuvolakäynnillä koin todella positiivisen yllätyksen; neidin paino oli noussut 45g/vuorokausi kun minimisuositus on 20g/vuorokausi! Ihan huippua huomata, että miun maidossa on kunnon milk poweria hihii. 3 viikon iässä Myyn paino oli 3225g,  syntyessään hän oli 2405g.

Vauva sai neuvolatädiltä muutenkin kehuja, terhakka ja topakka tyttö :). Heijasteet tuli hienosti ja varsinkin kävelyheijaste on niin hassun näköinen kun tuollainen minityyppi olevinaan kävelee. Jo synnytyssairaalassa lääkäri kehui, että harvinaisen hyvä kävelyheijaste.

Monesti arkisin mini on jaksanut seurustella aamun heräämisestä n. 11.00 asti jonka jälkeen maittaa uni. Mutta sitten joinakin päivinä on valvonut enemmän ja joinakin nukkunut enemmän. Mitään tarkkoja rytmejä ei siis oikein ole, mikä on ihan ymmärrettävää noin pienellä. Unikuulumisista kirjoittelen sitten ensi viikolla.

Ristiäiset on 8.10, sitten Myystä tulee ihan joku muu. Hassua, mitenköhän sitä osaa puhutella tyttöä sitten omalla nimellä kun rakenneultrasta asti hän on ollut Myy.

Siinäpä meidän rakkaan 3 viikkoisen kuulumisia. Synnytyskertomus on muuten kuvia vaille valmis, varmaankin ensi viikolla julkaisen sitten. ps. Normaalisti postaan perjantaisin, mutta tällä viikolla sen sijaan huomenna torstaina.

SEURAA MAMAA FACEBOOKISSA / INSTAGRAMISSA / BLOGLOVINISSA