EPÄTÄYDELLINEN ÄITI

Parin päivän postaustauko takana ja Etelä-Suomen minireissusta kotiuduttu. Matkan aikana oli aikaa ajatella kaikenlaista, ja yksi asia pohditutti kun luin pitkästä aikaa Äitiyteen liittyviä kirjoituksia. Se, miten moni Äiti tuntuu tavoittelevan täydellisyyttä.

En ole aikoihin kirjoittanut mitään Äitiyteen liittyvästä ja siihen on syynsä. Äidit arvostelee toisiaan lähes joka asiassa ja se pisti ahdistamaan jossain vaiheessa aika lailla. En edes halunnut lukea mitään mielipidepostauksia Äitijutuista kun kommenttikentät täyttyivät monesti taistelutantereesta.

Silloin kun aihe on itselleen tärkeä, se herättää voimakkaita mielipiteitä, joten siinä mielessä ihan ymmärrettävää että nimenomaan Äitiyteen ja lapseen liittyvät herättää kiivasta keskustelua. Oma lapsi ja vanhemmuus ovat kuitenkin joka päiväistä elämää, loppuelämän tehtävä, niin hyvässä kuin pahassa.

Kukaan ei ole kuitenkaan täydellinen. Ei vaikka miten some ja kaikki antaisi sellaisen luulon.

Kukaan ei varmaan halua mieluusti myöntää julkisesti omia epäkohtiaan, mutta haluan tällä näyttää, että hei: Äiditkin on vain ihmisiä. Miulla ei ainakaan viimeisen ponnistuksen jälkeen tullut sädekehää pään päälle, enkä saanut supernaisviittaa harteilleni.

epätäydellinenäiti

Olen huutanut lapselleni ja menetän malttini viikottain

Olen sanonut päivän aikana miljoona kertaa ei

Olen antanut lapseni katsoa liian paljon piirrettyjä

Olen melkein joka päivä poissa lapseni luota yli 8-tuntia

Olen ottanut sen lisäksi myös omaa aikaa muiden juttujen parissa

Olen niuhottanut joidenkin mielestä ehkä liikakin ruuasta

Olen höllännyt pipoa ja ruokailuvälit on venyneet liian pitkiksi

Olen vauvaaikana heittänyt tuttipullon seinään

Olen vauvavuotena lähtenyt itkuraivoten vaunulenkille kun se ei vaan lopeta itkemistä

Olen valinnut väärät vaatteet ulos

Olen miettinyt saako lapseni tarpeeksi kehittävää tekemistä

Olen miettinyt onko lapsellani tylsää

Olen silti Tiina enkä ole kadottanut omaa itseäni

En osaa neuloa

En osaa lastenlauluja

Enkä tiedä aina Äitislangia ties mistä lapsiin liittyvistä jutuista

En osannut alussa laittaa edes vaippoja.

Olen miettinyt olenko riittävän hyvä Äiti

epätäydellinenäiti2

Mutta tiedättekö mitä? Minä olen. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä rennommaksi olen osannut roolini ottaa. Siltikin sisäinen yhyy paskamutsi piippari nostaa päätään ja analysoin itseäni Äitinä.

Silloin kun Eetu halaa minua tiukasti ja sanoo ”rakas Äiti”, tiedän olevani epätäydellisyydestä huolimatta aika perkeleen jees mutsi.

 

<3.

 

 Uskalla sinäkin kertoa mikä on oma epätäydellisyytesi Äitinä! Mielipiteitä, tuntuuko siustakin miten moni yrittää kasvattaa superÄiti viittaa itselleen?

 

SEURAA MAMAA FACEBOOKISSA / INSTAGRAMISSA

 

 

 

Tiina / Fit Fat Mama

Bilehile lapsivihaaja muutti elämänsä ja on nykyisin pienen pojan Äiti, isomman pojan Vaimo. Harrastaa kuntosalia ja kärsii kroonisesta herkkuholismista.

4 vastausta artikkeliin “EPÄTÄYDELLINEN ÄITI”

  1. Tiedostan toki, ettei täydellistä äitiä ole. Mut kyllähän sitä kovat vaatimukset itselleen on tullut asetettua.. Viime aikoina olen joutunut toteamaan että vaadin itseltäni liikaa. Tärkeintä on että lapsilla ja itsellä on hyvä olla ja ollaan onnellisia. Kaikkeen ei vaan pysty venymään. Yritän siis opetella armollisuutta itseäni kohtaan.

    Mut niitä epätäydellisyys-juttuja on ehdottomasti huutaminen/hermostuminen. Joo joskus liikaa lastenohjelmia. Joskus en oo tarpeeks läsnä. Oishan noita mut tossa nyt mitkä tuli ekana mieleen..

    • Hyvä kommentti Ida, huomaan itsessäni olleen samaa -vaadin aikaisemmin itseltäni aivan liikaa. Pipo onneksi löystyi ja opettelin olemaan armollisempi :). Joo ja itelläki toi, etten oo aina tarpeeksi läsnä

  2. Sitä nimen omaan olen itsekin oppinut 3v äitiyden aikana, rentoutta ja armollisuutta itseäkin kohtaan! Ei se oo niin vakavaa jos joskus katotaan vähän liikaa ryhmä hauta tai ei joka päivä askarrella tai edes ulkoilla joka päivä!

    • Nimenomaan! Eetu onneksi saa päiväkodissa niin paljon virikkeitä, etten ole enää siitä ressannut. Ryhmä Hau on mininkin mieleen,tänäänkin höpötti miten pormestari juuttui lumihankeen kiinni, hyvin jää mieleen heh 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta