Ensimmäinen viikko uudessa päiväkodissa

Meidän minimies aloitti tämän viikon maanantaina hoidon uudessa päiväkodissa. Ajatus jännitti ja hieman ahdisti. Entä jos Eetu ajattelee tehneensä jotain väärin kun ei pääsekään entisten kavereiden luokse leikkimään? Entä jos päiväkotiarki ottaa takapakkia ja hän itkee koko päivän? Aloittaminen meinaan entisessä päiväkodissa ei sujunut kovinkaan kevyesti.

Maanantaina mies meni pojan kanssa 09 aikoihin hoitoon. He katselivat yhdessä paikkoja ja Eetu oli aluksi hieman ujostellut. Hiljalleen hän alkoi leikkiä leluilla ja tutkia itsenäisesti tiloja. Itse olin töissä ja spämmäsin miehelle ”ota kuvia, miten menee, millaiset tilat siellä on” -viesteillä. Uloslähtiessä mies kysyi pitäisikö Isin jo lähteä? ”Niin” tokaisi mini tomerasti.

Tuomaksen lähtiessä oli päässyt itku, mutta se oli kuulemma loppunut nopeasti.

IMG_0892

IMG_0902

Aamupäivät menee pojalla vielä melko surkutellen. Hoitaja kertoo hoitavansa tilannetta niin, että sanoo miten päivän kulku menee ”syödään, nukutaan, leikitään ja sitten Äiti jo tulee”. Minimies ymmärtää tilanteen, kuuntelee ja nyökyttää päätään. Itkun tullessa hoitaja on myös lukenut hälle kirjaa ja rauhoitellut. Itselle tulee jotenkin todella helpottunut olo, kun minille kerrotaan miten tilanne menee ja oikeasti pyritään lapsen hyvään oloon, eikä vain lykätä nurkkaan leikkimään.

Iltapäivällä minimies alkaa olla taas oma aurinkoinen itsensä. Touhuaa kikatellen ja joka kerta kun olen häntä hakenut kotia, hän on leikkinyt ulkona onnellisen näköisenä. Huomaa kuitenkin miten mini on selkeästi väsynyt uudesta tilanteesta, iltaisin ollaan sylitelty ja luettu paljon kirjoja.

Ensi viikolla onkin oma vuoroni viedä nakero hoitoon. Saa nähdä miten ajoituksetkin menee, voin uskoa että poljen tukka putkella töihin haha! Pitkään aikaan Eetu ei ole itkenyt silloin kun mie vien hänet hoitoon, jännää että Tuomaksen viedessä tulee aina itku. Tänäänkin mieheltä tuli aamulla viestiä, miten poika oli jäänyt sydäntäsärkevästi itkemään :/. Toivottovasti helpottaa pian. Onneksi iltapäivät ovat menneet ilman itkuja.

Tiistaina oli jo vanhempainilta uudessa päikkärissä ja jäi kyllä kivat fiilikset. Syntyi keskustelua ja henkilökunta vaikuttaa loistavalta. Heille tuntuu aidosti kiireettömyyden ja ”ei se ole niin justiinsa” ajattelumaailman järkevissä suhteissa olevan tärkeää. Rento fiilis, mutta silti rajoja ja rakkautta on ideamaailma joka on kasvatuksen suhteen todella jees.

IMG_0908

Tänään kävin Mammakaverin luona höpöttämässä suu vaahdoten ja tuoksuttelemassa vauvatuoksua <3. Viikonlopuksi ei ole mitään muita suunnitelmia kuin ottaa rennosti. Alunperin miun piti lähteä huomenna Helsinkiin Indiedaysin blogipäivään, mutta en pääsekään lähtemään. Mööh. Eilenkin olisi ollut blogi-iltama jonne en päässyt. Vaikka vanhemmuus on ihanaa, se on myös aika rajoittavaa.

Kuvituksena on vuoden takaisia pikkumiehen kuvia. Jotenkin nykyisin ei tule enää kuvailtua niin usein, vauvavuotena kun jokaisesta hiuskikkarastakin tuli räpsittyä sivu-taka-ja etukuvia. Ei muutenkaan enää tunnu niin hyvältä laittaa Eetusta kuvia…hän kun on jo yli 2-vuotias ja täysin oma persoonansa.

Menipä taas lätistessä, mutta halusin tulla jakamaan viikon fiiliksiä näin höpötellen.

 

Mukavaa viikonloppua <3!

 

 

SEURAA MAMAA Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Tiina / Fit Fat Mama

Bilehile lapsivihaaja muutti elämänsä ja on nykyisin pienen pojan Äiti, isomman pojan Vaimo. Harrastaa kuntosalia ja kärsii kroonisesta herkkuholismista.

4 vastausta artikkeliin “Ensimmäinen viikko uudessa päiväkodissa”

  1. Onpa mukavaa että sopeutuminen uuteen päikkäriin on mennyt noin mukavasti! Kyllä se siitä, ajan kanssa… Niin minkäs takia Eetu vaihtoikaan päiväkotia (sori kun mulla on mennyt ohi)?

    • Niimpä,toivottavasti aamupäivä itkutkin lähtisi pian pois :). Entinen hoitopaikka oli tarkoitettu perheille joilla on iltahoidon tarvetta. Oon työpaikan vaihdoksen jälkeen ollu max 16.45 töissä joten piti luovuttaa paikka sellaselle joka tarvitsee myös iltahoidon :/

  2. Oiij voi että, ihan ymmärrettävää että tilanne on Eetulle todella outo alkuun, kun kaikki on taas ihan uutta! Mutta onneksi hän on vielä niin pieni, että unohtaa varmaan nopeasti entisen päiväkodin ja tutut kaverit/hoitajat siellä ja alkaa tuntemaan myös tämän uuden päiväkodin omakseen:)

    Varmaan monesti tälläiset tilanteet on enemmän stressaavia vanhemmille kuin itse lapselle.

    Tsemppiä jatkoon! Itkut varmasti loppuu ajana kanssa 🙂

    • Kiitos Maria <3 .Ja niimpä, monesti tälläiset tilanteet on pienille jopa helpompia kuin aikuisellekin. Ihme kyllä, Eetu ei ole edes rallatellut entisen hoitopaikan lempparihoitajan nimeä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta