Ennen kuin meistä tuli Äiti ja Iskä

Jes, perjantai! Alkaa olla pönttö jo aika sekasin ekasta työviikosta. Rupee viikonloppujakin arvostamaan ihan eri lailla kuin kotirouvaillessa. Fiiliksiä viikosta enemmän sunnuntaina, nyt tällänen jutska jonka kekkasin viime viikolla;

Varmaan kaikki mammat tietääkin ”ennen kuin minusta tuli Äiti” runopätkän. Tein vastaavanlaisen, mutta omin sanoin ja oman Ennen kuin meistä tuli Äiti ja Iskä-version:

326267_2933235731570_1152465201_o

Ennen kuin meistä tuli Äiti ja Iskä, me oltiin just sellanen ällöttävä siirappipari jotka lähetteli toisilleen ”hanipöö oot söpö lössönlöö” -viestejä. Nykyjään viestit käsittelee enimmäkseen perusarkea ja paskavaippoja.

Ennen kuin meistä tuli Äiti ja Iskä, kummatkin sai tulla ja mennä työvuoroja noudattaen miten huvittaa. Nykyisin kaikki menoni määräytyy perheen pienemmän ja isomman herran mukaan. Nyt tämä muuttui vielä enemmän kun kummatkin käy töissä. Tulemiset ja menemiset määrää myös päiväkodin lätkä.

Ennen kuin meistä tuli Äiti ja Iskä, saatettiin lähteä ex-temporereissulle vaikka Ikeaan. Nykyjään auto pakataan jo valmiiksi puolilleen tavaraa ja pitää tehdä tyyliin check it-lista. Vaipat on, vaihtovaatteet on jne.

Ennen kuin meistä tuli Äiti ja Iskä, ulos lähtiessä verisuonet ei meinanneet poksahtaa päässä eikä valmistautuminen kestänyt 15-minuuttia. Sen kun laittoi takin päälle ja lähti. Nykyisin valmistautuminen aloitetaan ensin henkisesti, sitten vaatteiden valinnalla ja Taaperon metsästämisellä.

_MS_9660-Editkuva: Markus Sotikov

 

Nyt kun olemme Äiti ja Isä, vaikka arki on välillä perseestä, en ikinä vaihtaisi tätä entiseen. Kun lähetin aikoinaan Tuomakselle kuvan missä Eetu oppi nousemaan tukea vasten, häntä harmitti kun ei ollut paikalla todistamassa sitä.

Nyt kun tulen kotiin, Eetu kipittää täätätellen miun luokse. Sellaista pyyteetöntä, aitoa rakkautta.

Nyt kun muistelen Kreetan reissua jossa olimme yhdessä koko perhe, hymyilen. Siellä Eetu oppi konttaamaan, siellä meillä oli monia hyviä hetkiä ja etukäteis pelosta huolimatta minimies käyttäytyi todella hienosti.

Nyt kun olemme taistelleet ulkovaatteet päälle ja näen ulkona miten lapseni kävelee omin jaloin, tunnen ylpeyttä. Vähän aikaa sitten hän oli vain jomotus Tuomaksen palleissa, nyt jo taapertaa menemään ihan itse.

 

Pitikö joku kohdasta teidän pariskunnassa paikkansa? Palailen sunnuntaina kuulumisten kera! Ajattelin ehkä napata pitkästä aikaa videotakin :). Ihanaa viikonloppua <3!

 

SEURAA MAMAA Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Tiina / Fit Fat Mama

8 vastausta artikkeliin “Ennen kuin meistä tuli Äiti ja Iskä”

  1. Hieno postaus! Välillä arki tuntuu ihan perseestä olevan, kun meillä ainakin lapsi sairastuu aina just sillon, kun ollaan menossa kahestaan ulos. 😀 Jos joku olisi tästä nykyisestä elämäntilanteesta sanonut joskus reilu viisi vuotta sitten, niin olisin todennäköisesti revennyt nauramaan vaan. Mutta en tätä minäkään mihinkään vaihtaisi, välillä vaan on niitä huonoja päiviä hyvien joukossa. On ihana kun taapero antaa heti ekana aamulla halin ja tuo aamutakin, kun haluaa nousta jo ylös. <3 Omatoiminen alkaa olla ja hymyilyttää kyllä, kun toinen tanssii, piirtää ja lauleskelee onnessaan. 🙂

    • Kiitos :)! Tein ton ihan yheltä istumalta joten kiva jos kelepas :D.

      Hehe joo miulla sama; jos joku ois 5-vuotta sitten sanonu että miulla on muksu,mies ja oma kämppä nii oisin nauranu aika paskasesti että ei varmasti :D.

      Se on kyllä ihanaa miten muksut oppii uutta ja alkavat olla omatoimisia <3. Eetu viime vkl auttoi Tuomasta purkamaan ostoksiakin :')

  2. Samoja fiiliksiä esim, kalenterin hallinnan kanssa. Nyt kun meillä on neljä menevää ihmistä, on menojen ja kyytien yhteensovittelu aikamoista palapeliä. Mutta erityisesti pikkuvauva-aikaa muistellessa ymmärrän, että ennen lapsia en tajunnut, millaista on oikeasti olla jollekin Tärkeä, Maailman Tärkein Ihminen. Ja ennen kuin minusta tuli äiti, en olisi osannut kuvitellakaan kuinka jonain päivänä lenkkiseurana minulla on oma tyttö, joka pyytää ulos, jotta saa jakaa pieniä salaisuuksiaan.
    Ihanaa viikonloppua – nautitaan! <3

    • Varmasti aikamoista ajankäytön hallintaa vaatii :)! Niimpä, ennen ei voinut kuvitellakaan miltä tuntuu olla toiselle ihmiselle niin tärkeä. Onhan se ihanaa, kun huomaa lapsen pyyteettömän rakkauden <3.

      Hyvää viikonloppua siullekin <3 :)!

  3. Samoja täällä, lisäksi vielä:
    ”ennenkuin meistä tuli äiti ja iskä, saimme sisustaa kotia niinkuin halusimme, ja pitää koriste-esineitä missä halusimme. Nyt kaikki vähänkin särkyvä irtaimisto on raivattu taaperon tieltä” 😀

    ”ennenkuin meistä tuli äiti ja iskä, emme huudelleet päivät pitkät sanoja ”ei!” ”älä mene sinne!” ”ei saa heittää puuroa lattialle”” 😀

    ”ennen kuin meistä tuli äiti ja iskä, emme osanneet iloita elämän simppeleistä asoista, kuten kokonaisista yöunista, rauhassa valmistetusta ja syödystä ateriasta”

    en muista oliko näistä mikään siinä runossa, siitä on jo aikaa kun luin sen plus miljoona kohtaa ettei voi kaikkia muistaa 😀

    Jossakin leffakomediassa joku äijä joskus selitti millaista elämä on lasten kanssa. 😀 jotenki näin: se on perseestä, se on perseestä, se on perseestä.. ja sitten, tulee yksi lyhyt taianomainen hetki, jolloin se on niin ihanaa, ja kaiken sen arvoista! ja sitten se on taas perseestä.. 😀

    ei tätä vaihtais pois millään 🙂

    • Joo toi sisustusjuttu jäiki mainitsematta -NIIN TOTTA :D. Siitäpä postasinkin öö olikohan viime vai sitä edellisellä viikolla :).

      Eetu harrastaa myös välillä (usein) tota puuron heittämistä ja ah sitä tunnetta kun sukasta löytyy puuroklimppi.

      Hahahha repesin tolle perseestä, perseestä :DD. Totta monestikin, mutta en kyllä itekään vaihtas enää entiseen <3.

  4. Herkkää <3 Eritoten tuo "jomotus Tuomaksen palleissa"! 😀 Onneksi ei ollut kahvia juuri sillä hetkellä suussa, oisin varmaan kiskassu väärään kurkkuun kun nauratti niin paljon 😀

    Mutta ihan totta joka sana, yksinkertaiset arkiasiat on paljon monimutkaisempia nyt, kuin ennen lapsia. Silti hetkeäkään ei vaihtaisi pois <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta