Ei pelkkää vauvalässytystä

Jotkut Mammat muuttuu täysin lapsen saatuaan. Kun heiltä kysytään: mitä kuuluu? Vastauksena on aina jotain vauvaan viittaavaa. ”Pikku-Petterillä toimi maha ja teki tosi ison kakan. ”Pikku-Petteri oppi hymyilemään. ”Pikku-Petterille ostettiin tänään uusia vaippoja”. Niin, kysyin kyllä että mitä siulle kuuluu!

IMG_5607

Vaikka olen Äiti, en jaksa enkä halua puhua vain vauvajutuista. Kun päivät pyörii muutenkin vauvan ympärillä, minua ei kiinnosta puhua vauvajutuista jatkuvasti. Joskus vauvajutuista tulee yliannostus, enkä esimerkiksi aina jaksa lukea blogeja jotka kirjoittavat vain ja ainoastaan heidän omasta Pikku-Petteristään.

Vertaistuki on kuitenkin todella tärkeää ja puhun vauvajutuista mielelläni mammakavereilleni, mutta lapsettomille ystävilleni Eetusta puhun usein vain pintapuolisesti. Ei heitä kiinnosta kakan koostumukset, hampaan tulemiset tai vastaavat. Eikä tarvitsekaan kiinnostaa. Miulle tulee vaivautunut olo jos alan puhua ”liikaa” Eetun juttuja heille joilla lapsia ei ole. Skippaan ja rupean puhumaan jostain muusta. Muistan nimittäin itse tunteen kun joku vauvallinen lätisi vain ja ainoastaan pienokaisestaan, ärsyttävää. Ylipäätänsä asioitten yli hypettaminen ihmisille joita ei kyseinen asia kiinnosta, on rasittavaa. En yli hypetä tai höpötä salijuttuja ystävilleni jotka ei treenaa, enkä yli höpötä vauvajuttuja heille joilla lapsia ei ole.

IMG_6925bVuosia sitten olin kaverini luona käymässä jolla on kaksi lasta. Hän keskusteli innokkaasti kolmannen henkilön kanssa vaippamerkeistä. Itse olin silloin 18-vee menevä pikkupimatsu joten voin kertoa ettei vaippakeskustelut hirveästi napannu. Samainen ystävä päivitti facebookiin jokaisen lapsensa tekosen. Mitään häneen itseensä liittyvää seinältä ei vahingossakaan lukenut. ”Pikku-Petteri hymyili tänään. ”Pikku-Petteri oppi kääntymään. ”Pikku-Petteri teki tänään kakat”. Ja oivoi sitä kuvien määrää. Vauva edestä, vauva sivulta, vauva takaa. Ihme kun ei ottanut vauvan kikkareesta kuvaa ja ladannu seinälle.

Erehdyin sanomaan ystävälleni, että ei millään pahalla, mutta voisit joskus julkaista facebookiin välillä jotain muutakin ja yleensäkin puhua jostain muusta. Hän suuttui ja sanoi ”Ymmärrät sitten kun sinulla on omia lapsia”.

Nykyisin olen itsekin Äiti enkä siitä huolimatta tykkää jos joku lataa mukelonsa kuvia jatkuvalla syötöllä facebookiin. Silloin tällöin jees joo, mutta siinä vaiheessa kun kuvia lisätään päivittäin ja jotka on melkein täysin samanlaisia kuin edellisetkin kuvat, niin soronoo.

IMG_7418

Nykyisin olen itsekin Äiti enkä siitä huolimatta ole myöskään lyönyt facebookin seinää täyteen kakkakikkare päivityksillä tai jatkuvalla vauva-hypettamisella.

Nykyisin olen Äiti ja vaippakeskustelut tapahtuu mammakavereilleni tai Tuomakselle. Eetu hyörii ja pyörii eikä pysy paikallaan vaippaa vaihtaessa ja olin ihan liekeissä kun housuvaipat oli sopivia. Hehkutin housuvaippoja mammakavereilleni ja Tuomakselle, mutta en suinkaan ladannut hehkutusta facebookiin.

1779721_10203061477999474_1046190685_n

Vaikka on Äiti, sitä vauvalätinää ja lässytystä ei tarvitse täyttää joka helkkarin koloon ja reikään. Se ei tee miusta Paskempaa Äitiä kun en itse tee niin. Hyvän Äitiyden mittari ei ole se miten monta kuvaa lataa Pikku-Petteristään facebookiin tai se, keskusteleeko ihmisille ainoastaan vaipoista ja vauvoista. Kukin tavallaan, mutta itse en ole lähtenyt yli vauvailuun, enkä sitä halua tehdäkään. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni.

 

Mielipiteitä? Olenko ainoa Äiti-ihminen jota yli vauvailu ärsyttää? Ja te joilla ei ole lapsia: Onko lähipiirissäsi Mammaa joka jaarittelee ainoastaan beibi matskua?

ps. Postauksessa olevat kuvat on olleet omassa feississäni profiilikuvana Eetun aikana. Ei ylihypetystä. Se on nimittäin myös ärsyttävää jos omassa facebook profiilissa on muksunsa/eläimensä kuva. 

 

 

Tiina / Fit Fat Mama

27 vastausta artikkeliin “Ei pelkkää vauvalässytystä”

  1. Hyvä teksti ja ihan sunlainen sanoma =DD osasinkin kuvitella sut just tälläseks <3
    Eilen innostuin vauvatteleen oikeein kunnolla ja kyllä muiden äiti-ihmisten kanssa tulee jaariteltua vaan lapsiarkea.. Mikä mulle on tosi puhdistavaa ja ihanaa. Mutta mulla on myös koirapuolen ihmisiä ja heidän kanssaan jaaritellaan sit treenaamisesta ja puruista ym =D eli taitolaji olis, et ottais huomioon kenen kanssa puhuu =))

    • Kiitti 😀 <3!
      Se tekee ehdottomasti hyvää -ja on nimenomaan puhdistavaa kun pääsee purkautumaan lapsi arjen juttuja muille mammaihmisille! Muutaman mammakaverin kaa onneks lätistään kaikkee muutakin siinä ohessa :).

  2. Wohoo hyvä Tiina!!! Oon niin samaa mieltä sun kaa!! Äiditkin voi tosiaankin puhua muusta ku siitä omasta kullannupusta, vaikka onhan se toki ymmärrettävää, kun arki pyörii lapsen ympärillä niin jututkin on sen mukaisia, mutta aina jos mä näen mun kavereita niin en ihan oikeesti puhu pojasta kovinkaa paljoa. Ehkä muutaman sanan ja toki sillon jos kysytään, mutta kyllähän ihmiselleä pitää olla elämässä muutakin lapsen tulon jälkeen ja ennekaikkea muita puheenaiheita. Mullakin on noita kamuja facessa jotka päivittää nappulan kuvia joka päivä aina vaan vähä eri asennoissa :`D Oon miettinytkin, että voiko äitiyteen hurahtaa? Tiiäkkö mitä tarkotan? 😀 On vaan äiti… ei muuta :`D

    T. Tania joka just kirjotti blogiin miten pikku-petteri pullan muru täyttää huomenna puol vuotta 😛

    • Hihi, kiitti Tania :d <3!
      Tänään kun "normikaveri" kävi, niin avauduin kyllä sillekin tänään vauvajutuista kun oli astetta huonompi fiilis, mutta kun olin pikasesti purkanu mieleni, niin jatkoin puhumalla muita juttuja :).
      Joo todellakin äitiyteen voi hurahtaa! Tiiän useita henkilöitä, jotka on tipahtanu "pikkasen" liian syvälle Äitiyden vesiin :D.

      Onnee "Pikku-Petterilles" <3 :D.

  3. Ymmärrän kantasi ja olen kateellinen kaltaisillesi äideille, joilla on muutakin keskusteltavaa kuin oma vauva. Itse olen halunnut lapsia jo 10vuotta ja nyt kun semmoisen sain, olen uppoutunut vauvalandiaan niin, että äkkiseltään kun pitäisi kuulumiset kertoa, kaikki liittyy vauvaan. Olemme kaksin kotona päivät pitkät, herään vauvan kanssa samaan aikaan ja nukahdan samaan aikaan. Meillä on ns. suurtarpeiseksi luokiteltu vauva, joka ei ole suostunut nukkumaan yksin ja päivisinkin vaatii koko ajan viihdyttämistä. Mitä minulle siis kuuluu? Vauvaa.. Minun elämäni pyörii tällä hetkellä 23h vuorokaudesta vauvan ympärillä ja hänen kanssaan, sen tunnin olen sitten salilla 😉 Olisi ihana osata vastata kysymykseen mitä sulle kuuluu, jotain joka ei liity vauvaan, mutta mitä? Noo salilla painot nousee hyvin – not, ketään ei kiinnosta. Olen valvonut viimeiset 9kk lapseni takia, olen niin väsynyt, että silmät tippuu päästä -en kaipaa sääliä, ja rehellisellä vastauksella saa vaan sitä ja vaivautuneen olon kysyjälle. Joten, kun joku kysyy mitä kuuluu, totean, että hyvää ja elän elämäni parasta aikaa, jonka jälkeen kysyjä alkaa yleensä tilittämään vauvakysymyksiä ja niitä iän ikuisia riittääkö vielä maitoa – juttuja. Haluaisin kyllä, keskustella taas jostain muustakin, mutta tämä nyt vaan on tätä mun elämää tällä hetkellä. Ehkä sitten, kun menen joskus töihin takaisin, alkaa taas kuulua muutakin kuin ”meillä tehdään hampaita tai valvoin taas koko yön, kun toinen treenasi kävelyä unissaan”. Pahoittelen siis, että minunlaisia on olemassa 😀

    • Se on kyllä totta, että kun kertoo lapsettomalle henkilölle ettei kaikki ole aina niin ihanaa, niin saa henkilöltä sellaisen säälivän katseen ja ”Ai ei vai”.
      Tosi hyvä, että pääset kuitenkin käymään salilla, on edes jotain muutakin kuin vauvaa ja saat keskittyä ihan omaan itseesi.

      Ihanaa, että olette 10 vuoden jälkeen saaneet vauvan, itsekin tuossa tilanteessa saattaisin olla enemmän vauva hehkuttaja.

      Kiitti kommentista :)!

  4. Tiina, oot ihana! 😀 <3

    Mua ärsyttää, kun puolituttujen äitikavereiden kanssa täytyy aina käydä läpi samat asiat. Miten on nukuttu, onko tullut hampaita, joko kävellään/kontataan/seisotaan päällään jne. Mä en jaksaisi aina puhua vain Milasta, vaikka äärettömän rakas tyttö tuo mulle onkin.

    Täytyisi varmaan hankkia jotain lapsettomia kavereita, jos sitten saisi puhua muustakin kuin vain lapsista. Ugh. 😀

    • Kiitti Seidi 😀 <3!

      Totta, että puolituttujen mammakavereitten kanssa juttelu painottuu eniten niihin vauvajuttuihin. Se on jotenkin niin helppoa ja tietää, että toinen on käyny mahdollisesti samoja asioita oman muksunsa kanssa läpi. Onneksi kuitenkin puhutaan myös muustakin :).

      Ugh 😀

  5. Hyvä, Tiina!
    Mulla noista päivistä on jo aikaa, mutta jostain syystä halusin elämään muutakin kuin vaippapuhetta. Olet oikeassa liiallisesta hypetyksestä, ei sitä jaksa kuunnella/katsella kovin kauan! Pidä pintasi, Pimu!

    • Kiitos Tarja :)!
      Joo kyllä sitä kaipaa muutakin puheenaiheita elämään kuin vauva sitä ja tätä 🙂

  6. Mulla ei ole juurikaan enää lapsettomia ystäviä. Yksi taitaa olla, kenen kanssa ajanvietto painottuu enemmän iltaelämään. En mä mitenkään korosta lapsiani, mutta kyllä mä niistä saatan mainita jotain, ovathan he kuitenkin aika tärkeä osa mun elämää. Se kauhea ärsyyntyminen kaikesta ei ole kamalan rakentavaa, ehkä kannattaisi vähän höllätä sitä nutturaa.

    • Tottakai lapset on todella tärkeä osa elämää, mutta itseäni ärsyttää nimenomaan se YLI hypetys. Jos ei osata puhua mistään muusta kuin lapsista.
      Nuttura on joskus kireämmällä ja joskus löysemmällä. Blogini on sellainen paikka johon puran niin niitä ihanuuksia, kamaluuksia ja ärsytyksiäkin.
      Kiitos mielipiteestäsi :).

  7. A word! Ihan kuin olisin ite kirjottanu ton tekstin, niin samaa mieltä olin joka kohdasta! Miksi ihmiset olettaa että lapsettomia ihmisiä kiinnostaa minkä väristä tavaraa siellä vaipassa tänään oli tai montako hammasta siellä suussa nyt on. Ei minuukaan kiinnostanu sillon kun ei lapsia vielä ollu. Nyt niitä lapsia on 1kpl jolla on ikää 6kk ja kiinnostaa ihan eri tavalla nuokin asiat 😀

  8. Oot ihana! Eikä epäilystäkään ettetkö olisi omalle lapsellesi se maailman paras äiti.

    Tottakai on ymmärrettävää että vauvan myötä arki muuttuu aika vauvapainotteiseksi, mutta jotkut äidit vaan tarvitsisivat jotain suodatinta… Joskus joutunut kuuntelemaan liian kauan juttua ruokarytmeistä ja niiden vaikutuksesta kakkojen koostumuksiin 😀

    • Kiitos <3!
      Hehe, suodatin oiski kätevä! Facebookin seinä ilmottaisi: no more baby bullshit :D.

  9. Oon ihan samaa mieltä sun kanssa! Mua ärsytti suunnattomasti kun näin kavereita jotka olivat saaneet lapsen samoihin aikoihin kun itse ja aina kun nähtiin, oli puheenaiheet vaan mitä lapset osaa ja valitettavasti tällöin lähdin itse aina mukaan keskusteluihin. Sitten itkin toisaalla miten ankeeta on kun ei ole omaa aikaa eikä näe kavereita, johon joku kommentoi että kokoajanhan näät näitä sun kavereita joilla on lapset syntynyt samaan aikaan kun itsellä. Tähän sitten totesin että tuntuuko susta vapaa-ajalta mennä töiden jälkeen kahville työkaverin kanssa juttelemaan työasioista, koska tämä on täysin verrattavissa siihen! Niin kauan kun nää mun lapsikaverit puhuu vaan lapsistaan, niin ei todellakaan tunnu vapaa-ajalta ja kavereiden näkemiseltä. Sitten löytyy kanssa Facebookista muutama sellainen kaveri jotka lataavat kokoajan lapsistaan kuvia jotka on ihan tismalleen samanlaisia kuvia, samalla kuvauskerralla otettu, vähän eri kuvakulmasta. Tsiisus. Tiedän itekin lataavani jonkin verran kuvia Facebookiin Eliksestä, mutta yks kuva per kuvauskerta on mulle kyllä se maksimi. 😀 Mutta pakko myöntää, että luin artikkelin äidin identiteetin hävittämisestä lapsen tulon myötä ja kuinka susta tulee vaan äiti ja samastuin kyllä tosi paljon siihen artikkeliin ja itku silmässä luin sitä ja mietin että miten saan oman identiteettini takaisin.

    • Höh, ikävää että mammakaveris juttelee vaan ja ainoastaan vauvajutuista :/. Vaikka miten se onkin puhdistavaa ja kiva jutella samanhenkisten ihmisten kanssa, niin kyllä sitä kaipaa muutakin. Hyvin sanottu tuo vertaus siihen jos työkaverin kanssa lätisee työpäivän jälkeen vaan työjuttuja!

      Miekin laitan Eetusta kuvia sillon tällön facebookiin, mut en just niitä ärsyttävii miljoonii samanlaisii kuvia joka päivä.

      Lapsen saannin myötä monikin kadottaa hetkeksi sen oman itsensä ja oman identiteettinsä, mutta toivotaan että saat omasi pian takasin <3. Kiitti kommentista! 🙂

  10. Mä allekirjotan tän, mut oon silti samalla just noita ”vastaan monikon ensimmäisessä”, jos multa kysytään kuulumisia. Nyt kun ei oo salikorttiakaan, ni oikeesti mitä teen (paitsi ruoanlaitto,dataus ja nukkuminen yms) tapahtuu kodan kanssa. Ei oo mitään omaa elämää, paitsi blogi ja äitylit ja neki on vauvapainotteisia.
    Tiiän, että syksyllä kun meen opiskelee, ni tulee varmaab jotai muutakin, mut tällähetkellä oon kyllä kadottanu itteni ihan täysin, enkä oo siitä yhtään ilonen :/

    Mä kans vihaan jos joku laittaa pelkkiä vauvakuvia fb, siks ilmotun itekkin blogin sivusta kavereilleni, et sinne tulee jatkos suurin osa pojan kuvista, ni on mun seinällä sitte muutaki 😀 instaan laitan kans melkein pelkkää Kodaa, vaik yritän aina laittaa mahollisimman vähän :’D mut sellanen, et laitetaan yhtenä päivänä SAMOISSA VAATTEEISSA sata kuvaa ja laitetaan kaikki vuoronperöö fb (oli se sitte lapsen kuvia tai aikuisen), ni se on kans niin rasittavaa. Pyrin instassaki et kuvissa ja videoissa on joku juttu, ettei ne oo just vaan noita ” lisään sata kuvaa lapsestani tän päivän ajalta, koska haluun jakaa jokaisen kuvan mun kamerarullalta teille”.

    Mut nii, mun pitää kyl get a lifettäö itteniki ku juttu menee pelkään poikaan aina, tai sit sanon jotain ihan randomii ja jälkikätee oon et mitähän hittoa mä taas tolle selitin 😀

    • Mut vaikka sie oot tosi paljon Kodan kaa, niin blogis perusteella siun luonne ei vaikuta muuttuneen liikaa, mikä on siis hyvä juttu! Ainakin näin lukijan näkökulmasta näyttää siltä :).
      Joo se on kyl tyhmää, et muksulla on vielä samat vaatteetki kuvissa, eli huomaa et kaikki on otettu peräjälkeen joita on sit useita. Kuvaspämmäystä pahimmillaan :D.

      Hehe, miulleki tulee monesti fiilis, et mitäköhän taas selitin :D.

  11. Ihan samoilla linjoilla meen sun kanssa. Useet äiti ihmiset tuntuu lasten saannin jälkeen unohtavan sen että voi olla äiti, mutta samalla myös kaveri, tyttöystävä, työkaveri jne. Pitäis osata hetkeks päästä pois siitä äiti modesta ja puhua ja olla kiinnostunut muustakin. Tietenkin se oma vauva on elämän tärkein asia mutta ei sen pitäis olla se ainut asia. Ja joo, ei lapsettomia kiinnosta kuunnella vauva juttuja loputtomiin eikä todellakaan mitkään vaipan sisällöt, enkä mä itsekään jaksa facebookista lukea koko ajan mammojen päivityksiä jotka liittyy aina lapsiin vaikka itsekin oon äiti. En muistaakseni lisännyt sitä vauvaa facebookissa kaveriks vaan sen äidin, olis tosiaan välillä kiva kuulla senkin kuulumisia. 😀

  12. Hahhaha! 😀 Juuri näin! Mulla onneksi on se tilanne, ettei kukaan kavereista oo edes vielä hankkinut perheenlisäystä, joten vauvalässytys yliannostusta kavereitten kesken ei voi tulla. Toki ne ovat kiinnustuneita vauva-arjesta, mutta niiden mielenterveyden takia ei ihan kaikkea tarvii kertoa (ihan senkin varalta, että ne joskus haluavatkin lapsia vielä :D).
    Mamma kavereita tosiaan ei oo liiaksi, mutta onneksi mulla on tuo blogi, jonne voi kirjotella kaikkee vauvaliibalaabaa <3

    • Heheh :D. Miullakaa ei ollu entuudestaan mammakavereita, mut oon tutustunu onneks.
      Mie oon välillä antanu palaa tuutin täydeltä niillekin kavereille joilla ei oo muksuja, ettei se aina niin ihanaa ole. Toivottovasti eivät ole saanu traumoja :D.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta