ALKURASKAUDEN LIIKUNTA JA YLEISVOINTI

Nyt eletään keskiraskauden aikaa rv14+1, mutta halusin tulla kertomaan alkuraskaudesta ja miten olen voinut ja liikkunut.

 

Esikoisen odotusaika meni kuin strömsössä. Treenasin alusta loppuun ilman mitään ongelmia. Lievää pahoinvointia oli ehkä pari viikkoa, joka meni ohi välipalakeksejä syömällä. Ikää silloin oli 23 ja nyt 27. Liekö ikä tai mikä, mutta nyt raskaus on sujunut ihan erilailla.

Pahoinvoinnista, väsymyksestä tai muusta en todellakaan valita. Päinvastoin; oireet antaa tunteen, että kaikki on hyvin. Vaikka eihän se öllöttävä olo kiva ole, mutta luottavaisempi olo siitä tulee.

Oksentanut olen vain kerran, mutta yökkiminen ja kakominen on tullut hyvin tutuksi. Yökkimiset päiväkodin pihassa, leikkipuistoissa, työpaikan vessassa missä vaan on tuttua juttua. Kun syke nousee liikaa, tulee huono olo. Myös liian pitkät ateriavälit aiheuttaa huonoa olo ja miulla on nälkä ihan jatkuvasti. Töissä olen napsinut mm. riisikakkuja, porkkanaa, välipalakeksejä, omenaa, mandariinia. Viikonloppuisin kotona en aina muista napsia koko ajan jotain ja kauppareissuilla olenkin ollut naama varmaan vihreänä ja on pitänyt ostaa hätäavuksi banaani tai jotakin. Juuri sellainen pala kurkussa krapulainen olo.

Väsymys on myös ollut välillä ihan tajuton. Kuola poskella sohvalle torkahtaminen tuli pari kertaa tutuksi ja viikonloppuisin nautin kun oli aikaa päikkäreille. Väsymyksen takia blogihommatkaan ei napanneet samaan malliin kuin normaalisti.

ALKURASKAUDEN LIIKUNTA

Töihin olen pyöräillyt ihan normaalisti kokoajan, mutta monena aamuna pyörä on huvittanut heittää hornankuuseen. Syke nousee paljon helpommin kuin normaalisti ja HYÖK yökkimiset siivittivät monena aamuna matkaa. Onneksi yökkimishetkille ei sattunut muita ihmisiä kohdalle heh. Pyörässä on talvirenkaat, joten liukastumisen vaara on huomattavasti pienempi.

Normaalisti tykkään hölkätä musiikin tahtiin, mutta en halunnut ottaa liukastumisen riskiä+huono olo iski monesti liian pitkän kävelynkin aikana joten juoksut jäi juoksematta. Itseasiassa eilen kävin ensimmäistä kertaa raskauden aikana lenkillä jossa hölkkäsin puolet matkasta ja ai että. Tuli niin hyvä fiilis! Oli kuin olisin saanut oman itseni takaisin. Pirteä olo ja sain todella paljon iloa ja virtaa onnistuneesta lenkistä.

Kuntosalilla kävin joo, mutta käynnit eivät läheskään aina kestäneet sitä reilua 20-minsaa mitä normaalisti. Välillä kävin vaan olemassa 5-minuuttia kunnes huomasin, että joo ei. Vessaan yökkimään. Joinakin päivinä rullasi ihan jees, mutta yleensä tein ihan sitä sun tätä, yleensä koko kroppaa. Ajatuksena oikeastaan olikin se, että kunhan herätän hieman aineenvaihduntaa ja kroppaa henkiin kesken istumarupeaman. Hieman harmittaa kun ostin Foreverille 10 kerran kortin josta olen käyttänyt vain 1 kerran ja sekin ennen raskautta. Mutta kyllä niitä ennättää vielä käyttää.

Raskauden ihan alussa, huono olo ei ollut edes vielä alkanut.

Kehonhuoltoa salilla, rasti seinään 🙂 kuvatekstinä. Oikeasti kokeilin tehdä pari sarjaa lihaskuntoa josta ei tullut mitään, joten ajattelin suosiolla venytellä.

Pirtsakkaa perjantaita! kuvateksti. Oikeastihan menin melkein heti kuvan jälkeen vessaan yökkimään.

Crossarilla vetelin muutamia salikertoja etten tehnyt ollenkaan lihaskuntoa.

Kiloista en todellakaan stressaa, ensimmäisen neuvolan jälkeen en ole käynyt kertaakaan vaa’lla. Joka on tälläiselle ex-vaakaneurootikolle erittäin hyvin. Verraten Eetun raskauden ensimmäiseen neuvolaan, jossa melkein itkin ensimmäisellä vaakakäynnillä kun paino oli noussut. Jösses. Pääasia, että oma ja nimenomaan vauvan vointi on hyvä. En ole edes uskaltanut laskea mäkeä kuin vaan kerran, joten riskejä en todellakaan ota liikunnan suhteen.

Mielitekoja on myös ihan hitokseen ja olen kirjannut niitä itseasiassa ylös ja haluan postata niistä joku kerta. Ceppo ceestä himoitsin suolaista ihan älyttömästi, silloin kirjaimellisesti vedin suolakurkkuja suoraan purkista. Nyt hedelmät on maistuneet todella hyvin, mutta myös suolainen.

rv13

Rv13+0 ja jottain

Huvitti jotenkin kun luin jostakin raskausviikko jutusta, että rv12 monella pahoinvointi helpottaa. Just 12+ sillä viikolla miulla oli joka toinen päivä ihan jäätävän huono olo. Usein menikin silleen, että joka toinen päivä väsytti ja joka toinen päivä oksetti.

Eilen kun tärähti 14+0 ja kävin ensimmäistä kertaa lenkillä, tuntui siltä että ehkä se öllötys joskus lakkaa. Mutta niinkuin sanottu, en todellakaan valita heikosta olosta. Helpolla olen päässyt verrattuna joihinkin jotka joutuu ihan sairaslomalle asti huonovointisuuden takia. Vaikealla tosin kun vertaa Eetun raskauteen.

Liikunnan suhteen jatkan edelleen työmatkapyöräilyä ja salilla käyn oman vointini mukaan. Joogaa ajattelin lisätä kehonhuollonkin takia ja aikaisemmin linkittämäni 5-minuutin jooga on tosi hyvä. Sitä tein eilenkin lenkin jälkeen ja teki kyllä hyvää.

Tässä raskaudessa en usko, että treenaan kuntosalilla torstaina ja synnytä maanantaina kuten esikoisessa. Oman voinnin mukaan ja mikäli jo nyt ennustemerkit pitää paikkansa, tässä raskaudessa tulen olemaan paljon möhömahaisempi ja vaivaisempi kuin ensimmäisessä. Vatsan kasvaminen ei haittaa yhtään, päin vastoin <3.

Kivaa maanantaita <3

Miten oma alkuraskautesi meni? Pystyitkö liikkumaan normaalisti? 

SEURAA MAMAA FACEBOOKISSA / INSTAGRAMISSA / BLOGLOVINISSA

Tiina / Fit Fat Mama

17 vastausta artikkeliin “ALKURASKAUDEN LIIKUNTA JA YLEISVOINTI”

  1. Heippa.

    Täällä justiin yks joka oli sairaslomalla 5 viikkoa pahoinvoinnin takia ja tosi rajuksi se meni. Ihanaa raskausaikaa sinulle😀

  2. Moikka! Ja tosi paljon onnea raskaudesta! ❤ oon seurannut jo vuosia sun blogia ja ekaa kertaa kommentoin! Mulla meni kans esikoisen raskaus tosi helposti ja toinen raskaus oli vaikeampi. Pahoinvoinnit, raskausajan diabetes, isompi maha. 😀 ja yli venähti että jouduin käynnistykseen! Mut palkinto oli paras, mitäpä sitä ei vauvelin eteen tekis! 🙂

    • Moi Jenna ja huippua kuulla, että oot pitkäaikainen lukija :). Tervetuloa toki uudelleenkin kommentoimaan 🙂
      Joo ensimmäinen oli kyllä niin iisi, että ihmettelin ylipäätänsä miten raskaudessa voi olla huono olo ja vaivoja :D. Huomenna sokerirasitus diabeteksesta puheenollen -.-
      Kivaa viikon jatkoa 🙂

  3. Täällä oksenneltiin ekat viikot, sit huono olo, satunnaista oksentelua, älytön närästys ja kaikki loppui 14+. Väsymys alkoi kohentua pari viikkoa sitten rautalisällä. Siinäpä se pähkinänkuoressa. Olojen jälkeen kroppa yrittänyt sanoa ittesä irti, kun on yrittänyt jotai tehdä. Nyt kun flunssa paranee niin pitää yrittää taas jotain. Mamma jumpassa käyn joka tiistai paitsi nyt jääny sairastelun takia välistä. 🙂 Että se siitä, että urheilen alusta loppuun suunnitelmasta.

    • Miulla närästi eilen ekaa kertaa, toivottovasti ei tulis kovin useasti, ikävän tuntuista. Oman olojen mukaan, hyvä toi mammajumppa juttu 🙂

  4. Mulla tänään 18+2 ja jostain rv6 lähtien makasin 1,5kk suurimman osan ajasta sohvalla, koska oli niin huono olo ja närästi melkein 24h. Pakolliset hommat hoidin ja kaupassa käyntikin oli sitä, että yökin autossa parkkipaikalla, äkkiä kierros kaupassa ja takas autoon yökkäileen. 😀 Onneks oon kotona lasten kans niin ei tarvinnut töissä käydä ja lapsetkin sen verran isoja etteivät tarvinneet jatkuvaa valvomista. Olo helpotti joskus rv14 lopulla ja nyt olen käynyt taas viimesen kk salilla 2 kertaa viikossa. Salitreeni on sujunut tosi hyvin ja voimataso säilynyt tosi hyvin, toki olen vähän pidentänyt sarjoja. Aerobinen liikunta onkin sitten asia erikseen, kevyempikin kävelylenkki pistää heti puuskuttaan, jalat kangistuu ja maha kovettuu. Muuten kyllä elellään sitä energistä keskiraskautta ja olo on taas pirteä. 🙂 Ainakaan vielä ei ole ilmaantunut mitään fyysisiä vaivojakaan, mutta vielä sitä ehtii, ikää kuitenkin jo 37v. Toisaalta helpolla oon päässy edellisissäkin raskauksissa, eikä oo oikeen mitään ihmeempiä vaivoja ilmaantunut, toivottavasti ei nytkään! Energistä keskiraskautta sinnekin! 🙂

    • Siulla kohta jo puoliväli häämöttää :). Saa nähdä miten lähtee treenit tästä etenemään. Viimeks tosissaan salitreeniä ihan loppuun asti ja aerobisella kuten hölkät yms jäi sitten aikaisemmin pois kun maha meni silleen pinkeeksi harjoitussuppareille tai mitä olikaan. Toivon että pääsisin nauttimaan siitä pirteästä keskiraskaudesta, eilen oli just sellanen fiilis mutta tänään taas ihan väsy.

  5. Superihanaa lukea näitä sun raakausjuttuja, kun on seurannut täällä ruudun toisella puolella sun kamppailua raskautumisen suhteen!

    Liekö taikauskoa, mutta hedelmien himon sanotaan viittaavan tyttöön.. Minulla piti paikkansa, vedin koko raskausajan kaikenlaisia hedelmiä enkä saanut niistä tarpeekseni ja tyttöhän sieltä tupsahti..😊

    Olen muuten aina luullut, että olet noin 35v! En toki ulkonäöltä, vaan kirjoitustavasta. Jotenkin vaikutat siltä, että olet kokenut paljon noin nuoreksi ja olet henkisesti ikäistäsi kypsempi.

    Kiitos tästä blogista!😊

    • Kiitos Susanna <3. On kyllä ihanaa päästä vihdoin kirjoittamaan raskaudesta, tuntuu vieläkin vähän epätodelliselta.

      Joo miekin olen lukenut jostain, että viittaisi tyttöön :). Mutta en jotenkin yhtään osaa ajatella tyttöä, nimivaihtoehdotkin kaikki pojalle hih. Saa nähdä sit:)

      Aijaa aika hauska kuulla-onneks en sentään ulkonäön suhteen ai kamala :D. Joo no pakko myöntää, että onhan tässä 27-vuoden aikana mahtunut jos jonkinlaista henkistä ikää kasvattavaa juttua matkaan :).

  6. Täällä myös samanlaisella kaavalla mennään ,esikoista odottaessa luulin tosin voineeni pahoin mutta nyt _todella_ pahoin :’D Mieskin järkyttyi siitä huutokarjumisoykäilystä jonka todella toivon nyt loppuneen… 😀

    Viikoissa sä oot päivää edellä ja meilläkin esikoinen poika jolla melkein sama nimi kuin teidän poitsulla,täähän menee jo hauskaksi 😀

    Jännä kuulla sitten tulevien vauvojen sukupuolet;meillä myös jotenkin poikatunne vaan ihan ihmeellistä jos tuleekin tytsy! 😀

    Terkuin taas se yks kuopiolainen lukija 😀

    • Hehe voi ei :DD. Mie en onneks oo huutoyrjöilly, mut mies oli ihanan huolehtivainen sen ainoan oksennuksen jälkeen ja komensi heti lepäilemään 🙂
      Ohoh hauska sattuma :D!

  7. Onnea raskaudesta!
    Minulla eka raskaus ja oksensin n. 10 kertaa päivässä viikot 6-17. Aamusta iltaan järkyttävä olo. Ei siis puhettakaan että olisin voinut olla töissä. Silloin tällöin kun oli parempia päiviä kävin kokeilemassa. Voin kertoa että siinä alkoi usko loppua 🙂 mutta nyt jos jotain miettii niin ainakaan mikään tuleva kipu/närästys yms. ei todennäköisesti tunnu missään.
    En vaan tiedä, miten ikinä olen valmis kokeilemaan josko toinenkin suotaisiin. Pahoinvointi oli niin kokonaisvaltaista, että itsensä tunsi oikeasti masentuneeksi silloin. Ja se että palkinto odottaa kun lapsi syntyy, ei oikeasti auta pätkääkään siinä vaiheessa kun olet maannut 3 kk sängyssä ja nukkunut ja oksentanut vain.. Ehkä toisen kanssa sitten eri tilanne kun ”tietää mitä odottaa”. En tiedä mikä tarkoitus pahoinvoinnilla on, ja miksi se iskee vaan osalle. Kenellekään en kyllä samaa toivo! 🙂 Mutta kaikesta näköjään selviää!

    • Kiitos Sanna :). Voi apua kuulostaa tosi ikävältä, siulla ollu sitten todella pahana tuo :/. Onneksi ilmeisesti vihdoin loppui pahoinvointi, toivottovasti loppuodotus sujuu kivasti 🙂

  8. Miten sulla meni pahoinvoinnin suhteen töissä? Tässä itsellä plussatesti tehtynä pienen pahoinvoinnin jo alettua 🙂 Mietityttää kuinka kauan asian pystyy pitämään omana tietonaan vai joutuuko kertomaan töissä jo alkuvaiheessa…

    • Kävin yökkimässä välillä vessassa kyllä :D. Söin vähän väliä jotain pientä, riisikakkuja, mandariinia yms. Ei kukaan ainakaan sanonu mitään sillon…esimiehelle sanoin muistaakseni rv11 ja yks työkaveri oli arvannu mahan kasvusta n. rv11 :). Onnea paljon plussasta <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 9
Tykkää jutusta